AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

DigiMarkus julkaistaan Agricola-viikolla

Tällaista ei tapahdu usein. Edessämme on Markuksen evankeliumin juuri valmistunut suomenkielinen käännös. Uunituoreen tekstin ympärillä ei myöskään tuoksu painomuste, missään vaiheessa, sillä DigiMarkus käännetään alkukielestä suoraan digimuotoon. Raamattu tai sen osa on nykyään saatavilla digitaalisesti noin tuhannella kielellä. Näissä lähtökohta on kuitenkin toinen, sillä käännökset on ensin painettu ja viety sellaisenaan digitaaliseen jakeluun.

Uudesta DigiMarkuksen suomennoksesta tehdään myös äänite, samalla kun palvelualustaa koodataan. Valmista on huhtikuun alussa Agricola-viikolla, jolloin kokonaisuus julkaistaan osoitteessa digimarkus.fi. DigiMarkuksen tekstiin linkittyy myös runsaasti taustamateriaalia. Käyttäjille palvelu on ilmainen.

Mobiilikansan käyttöön

DigiMarkus on Reformaation merkkivuoden hanke, jota rahoittaa Kirkkohallitus. Projektin koordinoijana ja DigiMarkuksen julkaisijana toimii Suomen Pipliaseura.

Reformaation ytimessä 1500-luvulla oli saada Raamattu kansan käsiin, sen omalle kielelle. Pipliaseurat ovat luonnostaan viidensadan vuoden takaisen reformaation ja samalla ekumeenisen työnsä ytimessä. Merkkivuosista riippumatta Pipliaseuran tehtävänä on tuoda sanaa ihmisten ulottuville kielellä, jota he ymmärtävät, ja muodossa, joka on heille sopivin.

DigiMarkuksessa kääntämisen johtotähtenä on ollut nykyisten parikymppisten kielentaju. Ja samalla nykykansan tavoittava jakelumuoto: kännykkä. Näistä asetelmista syntyi käännös muinaiskreikasta suoraan mobiilikansan käsiin.

Outoa maalaissanastoa

Heti alkuun hankkeen ohjausryhmä joutui taustatutkimusten äärellä toteamaan, että nuoret ovat irronneet melko kauas perinteisestä maatalouskulttuurista ja sen sanastosta. Jotkin vielä edellisissä raamatunkäännöksissä esiintyneet sanat, kuten vakka, olivatkin nyt nuorille hepreaa. Täytyi siis löytää ratkaisuja, miten kaksituhatta vuotta vanhan viljely- ja paimentolaiskulttuurin merkityksiä parhaiten käännettäisiin.

Toinen alue oli tietenkin uskonnollinen sanasto: miten sitä tulisi kääntää ja mahdollisesti selittää. DigiMarkuksen yhteydessä julkaistaan katsaus, jossa avataan käännöstyön periaatteita ja käännöksen herättämiä kysymyksiä.

Itse tekstistä voi myös huomata, että uusi käännös on paikoin pidempi kuin aiemmat. Tämä johtuu siitä, että tekstiä on käännetty niin, että merkitykset avautuisivat tekstiyhteydessä. Kaikkinensa tavoitteena on ollut selkeä mutta rikas suomen kieli, jota on helppo lukea kännykän näytöltä.

Inspiroitunut, ekumeeninen ohjausryhmä

Varsinaisen käännöstyön tekivät eksegeetti, TT Susanna Asikainen ja suomen kielen asiantuntija, FT Mikko Virtanen ohjaajanaan Suomen Pipliaseuran käännöstyön asiantuntija, TT Seppo Sipilä. Merkittävä rooli on ollut myös seitsemänhenkisellä ekumeenisella ohjausryhmällä, joka on koko työn ajan linjannut suuntia ja antanut palautetta käännöksestä.

Käännöstyö on ollut inspiroivaa.
Uuden testamentin kreikan dosentti Niko Huttunen.

– Hankkeen eräänlaisesta epävirallisesta luonteesta johtuen käännöksessä on voinut myös kokeilla hiukan epäsovinnaisempia tapoja. Yllättävää on se, miten olemme sosiaalistuneet tiettyihin sanoihin ja miten vaikeaa on löytää tyydyttäviä vastineita.

– Susanna ja Mikko tekivät upean esityön, kiittää Hanna Lappalainen, suomen kielen professori. – Työ on ollut äärimmäisen mielenkiintoista. Ryhmän jäsenten erilaiset taustat ovat olleet suuri rikkaus. Olen ollut aiemminkin mukana raamatunkäännöstyössä, ja jo siltä pohjalta osasin odottaa, että käännösratkaisut herättävät vahvoja tunteita. Mielestäni olemme voineet keskustella erilaisista näkemyksistä kuitenkin rakentavassa hengessä, sanoo Lappalainen.

Myös Huttunen kuvaa ryhmää heterogeeniseksi, jossa oli kuitenkin mukava tutustua uusiin ihmisiin. – Ryhmä on oikeastaan vain tuonut näkyviin sen, miten eri tavoin Raamatun kieleen suhtaudutaan. Samaa kokemusta vahvistaa Suomen vapaakristillisiä edustava Marko Jauhiainen:

– Alussa yllätyin lähinnä siitä, kuinka paljon projektissa mukana olevien henkilöiden erilaiset kirkkokunnalliset kuplat ja kontekstit poikkeavat toisistaan. Jatkossa koin positiivisena yllätyksenä sen, kuinka paljon yhteistä meillä kuitenkin on. – Mielestäni pääsimme yhdessä hyvään lopputulokseen. Tämä on ollut hieno projekti, tiivistää Lappalainen ryhmän tuntoja.

Tuore ulkopuolinen kommenttikin saatiin jo. – Älyttömän hyvä käännös!, luonnehti kirkkoherra ja lukija Teemu Laajasalo DigiMarkuksen äänityksissä.

Uusin ja vanhin samassa

DigiMarkuksen yhteydessä julkaistaan myös Agricolan Uusi testamentti vuodelta 1548, editoituna ensi kertaa helposti luettavaan muotoon, nykyistä kirjoitusjärjestelmäämme noudattaen. Muokkaustyön on tehnyt professori emerita Kaisa Häkkinen. Samassa palvelussa on siten luettavana suomen uusin (2017) ja vanhin raamatunkäännös (1548). Lisäksi saatavilla on vuoden 1992 ja 1933/38 koko Raamatut. Eri käännöstekstejä voi myös tarkastella rinnakkain.

TEKSTI: Terhi Huovari, Piplia-lehti 1/17

DigiMarkuksen julkistus

28.3. Info ja ennakkojulkistus Nuori 2017 -tapahtumassa Tampereella
30.3. Ennakkotilaisuus Helsingin yliopistossa
5.4. Verkkopalvelu avataan yleisölle osoitteessa: Digimarkus.fi
5.4. Arkkipiispa Kari Mäkinen lukee DigiMarkusta piisainkokouksen alussa


Lue Piplia-lehti 1/17
Ekumeeninen DigiMarkus