AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Ekumeeninen DigiMarkus

Pipliaseura julkaisee uuden suomennoksen Markuksen evankeliumista. DigiMarkus käännetään alkukielestä suoraan mobiililaitteille; käännöstä ei paineta missään vaiheessa. Työn rahoittaa ev.lut. kirkon Kirkkohallitus, ja se on osa Reformaation merkkivuoden hankkeita. Projektin koordinoijana ja DigiMarkuksen julkaisijana toimii Suomen Pipliaseura. DigiMarkuksen tekstiin linkittyy myös runsaasti taustamateriaalia. Käyttäjille palvelu on ilmainen.

Mobiilikansan käyttöön

Reformaation ytimessä 1500-luvulla oli saada Raamattu kansan käsiin, sen omalle kielelle. Pipliaseurat ovat luonnostaan viidensadan vuoden takaisen reformaation ja samalla ekumeenisen työnsä ytimessä. Merkkivuosista riippumatta Pipliaseuran tehtävänä on tuoda sanaa ihmisten ulottuville kielellä, jota he ymmärtävät, ja muodossa, joka on heille sopivin.

 DigiMarkuksessa kääntämisen johtotähtenä on ollut nykyisten parikymppisten kielentaju. Ja samalla nykykansan tavoittava jakelumuoto: kännykkä. Näistä asetelmista syntyi käännös muinaiskreikasta suoraan mobiilikansan käsiin.

Käännöstyön haasteet

Mikko Virtanen, suomen kielen asiantuntija ja toinen DigiMarkuksen kääntäjistä. Hänen kääntäjäparinaan on toiminut eksegetiikan asiantuntija, TT Susanna Asikainen ja ohjaajana Suomen Pipliaseuran käännöstyön asiantuntija, TT Seppo Sipilä.

– Haastavinta ja samalla kiinnostavinta on ollut se, että käännöstä on arvioitava monelta kannalta kattaen mallilukijan tietotaso, alkutekstin tyyli ja lukijasuhde, kirkkokuntien erilaiset opinkäsitykset sekä luettavuus mobiililaitteessa, Mikko Virtanen tiivistää.

Mukana kaikki kirkot

DigiMarkuksen käännöstyön ohjausryhmässä on mukana paitsi edustajia yliopistolta myös kaikki kirkkokunnat. Katolinen kirkko Suomessa on hankkeessa piispa Teemu Sipon siunauksella. Vastaavasti Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo vahvisti ortodoksien mukanaolon. Mukana on myös  ev.lut. kirkko sekä vapaakristillisten edustus.

 – On myönteistä, että DigiMarkukseen nimenomaan haluttiin eri kirkkojen edustus ja että ohjausryhmässä palautetta myös otetaan huomioon, sanoo Katri Tenhunen, katolisten edustaja.

Yksinkertaista käännöksen ja uudenlaisten ilmaisujen etsiminen ei ole, mutta todella mielenkiintoista. Lähtökohtaisesti mobiililaitteille tehty käännös on toki erilainen kuin vaikkapa ihanteellinen käännös kirkon liturgista käyttöä varten. On ollut ilo saada olla mukana.
Katri Tenhunen.

Pidän suuressa arvossa kollegojen rohkeutta ja valmiutta kuulla ortodoksisten ja katolisten näkökulmia käännöksen analysoinnissa. Tässä ortodoksiset erityiskiitokset annan Seppo Sipilälle ja Niko Huttuselle, sanoo Jyrki Härkönen, Ortodoksisen kirkon ylidiakoni. – Työskentely käännöstyön ohjausryhmässä on vahvistanut käsitystä siitä, että ruohonjuuriekumenia on myös asiantuntijaekumeniaa. Tarkoitan tällä rohkeaa, omista historiallis–teologisista lähtökohdista kasvavaa dialogia evankeliumien tulkintaperinteistä.

Uusin ja vanhin samassa

Agricolan Uusi testamentti vuodelta 1548, editoituna ensi kertaa helposti luettavaan muotoon, nykyistä kirjoitusjärjestelmäämme noudattaen. Muokkaustyön on tehnyt professori emerita Kaisa Häkkinen.

 Samassa palvelussa on siten luettavana suomen uusin (2017) ja vanhin raamatunkäännös (1548). Lisäksi saatavilla on vuoden 1992 ja 1933/38 koko Raamatut. Eri käännöstekstejä voi myös tarkastella rinnakkain. DigiMarkus julkaistaan huhtikuun alussa Agricola-viikolla osoitteessa digimarkus.fi.

TEKSTI: Terhi Huovari, Piplia-lehti 4/2016

Lue lisää

Piplia 1/17
Piplia 4/2016
Uusi evankeliumikäännös huhtikuussa