AJANKOHTAISTA, RAAMATTUMIETISKELY |

Elämä pyhiinvaelluksena: Vuorisaarna keskellä arkea

Jokainen päivä on matka. Elämän pyhiinvaellus koostuu päivän mittaisista etapeista. Suosittelen tämän vuorisaarna-mietiskelyn toteuttamista aamulla työmatkalla, mutta voit tehdä sen myös muualla, jokainen elämäntilanteensa mukaan. Olennaista on, että sinun tämän päivän matkaasi saattavat nämä Jeesuksen sanat.

Vuorisaarnan teksti pyhästä huolettomuudesta (Matt. 6:25–34) ohjaa luottamaan ennen kaikkea Jumalaan. Jeesus opettaa, ettei pidä murehtia liikaa. Kullekin päivälle, kullekin matkalle riittävät sen omat murheet ja ilot.

Teksti ohjaa meitä hereillä olemiseen, läsnäolon taitoon. Pyydän Sinua tänä aamuna kokeilemaan, mitä mahdollisuuksia sisältyy työmatkaasi; sitä, miten voisit nivoa hengellisyyttä matkasi yhteyteen. Parhaimmillaan tästä voi muodostua hyvä rutiini, tapa joka kantaa.

”Katsokaa taivaan lintuja.” Mitä lintuja näet tänä aamuna? Mitä muita eläviä olentoja? Millaisia ihmisiä?

Millaisia kasvoja kohtaat? Näkyykö niillä väsymystä, pyhää huolettomuutta, murhetta vai iloa? Voit lausua hiljaisen rukouksen niiden läheisten puolesta, joita kohtaat. ”Herra, anna hänelle voimaa vastata Sinun kutsuusi. Anna alttiutta pyrkiä Sinun tahtosi noudattamiseen, jotta hän voisi olla Jumalan valtakunnan etsijä, jolle kaikki muukin annetaan. Lohduta päivän murheissa.”

Itse astun kotipihalta kadulle ja katson vanhaa mäntyä kadunvarressa. Muistan yhteyden kristittyjen ja puiden välillä. Me kaikki olemme viljeltyjä ja varjeltuja. Meitä kädellisiä ihmisiä kutsutaan varjelemaan kaikkea elävää, koko luomakuntaa.

Junassa nostan katseeni kohti Helsingin Diakonissalaitoksen kirkkoa. Sen katolla oleva kelttiläinen risti yhdistää auringon ja Kristuksen. Lausun lyhyen kolminaisuusrukouksen. ”Herra armahda. Ylistetty olkoon Pyhä Kolminaisuus. Tule Pyhä Henki, sytytä sydämet.” Yritän jaksaa katsoa lempeydellä kanssamatkustajia ja rukoilla heidän puolestaan

Linnut lentävät usein rautatientorin yllä. Olen sitonut Isä meidän -rukouksen tiettyyn katuun ja lausun rukousta mielessäni kun kävelen. Suojatien kohdalle osuvat viimeiset pyynnöt, varjelun rukous, joka voi kasvattaa pyhässä huolettomuudessa ja kiitollisuudessa.

Millainen on Sinun tämän päivän matkasi vuorisaarnan kanssa? Kanssakulkijasi toivottaa Sinulle siunausta.

Teksti: Panu Pihkala


Lisätietoja

Teksti on osa Elämä pyhiinvaelluksena -mietiskelymateriaalia. Elämä pyhiinvaelluksena on Suomen Pipliaseuran, Hiljaisuuden ystävien ja PyhiinvaellusTampere-hankkeen yhteinen reformaation merkkivuoden materiaali. Lue tästä koko materiaali: Elämä pyhiinvaelluksena.

Elämää pyhiivaelluksena -etusivulle.

Elämä pyhiinvaelluksena -tekstejä julkaistaan vuoden 2017 Piplia-lehdissä.