AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Etiopiassa aloitettiin aapistyöpajalla

Suomen Pipliaseura osallistui kesällä aapistyöpajaan Waq-Xamran maakunnassa Pohjois-Etiopiassa. Tavoitteena oli laatia xamtangankielinen aapinen aikuisopetukseen. Uusi testamentti xamtangaksi on parhaillaan Etelä-Koreassa painettavana.

Etiopian väkiluku on 102,4 miljoonaa ja maassa puhutaan yli 80 eri kieltä. Vuonna 1994 tuli voimaan perustuslaki, joka takaa kaikille Etiopian etnisille ryhmille oikeuden kehittää omaa äidinkieltään ja käyttää sitä perusopetuksessa. Lähes kaikki xamtangaa puhuvat xamrat kuuluvat ortodoksikirkkoon, jonka alaisuudessa aikuisten lukutaito-opetuksen on määrä alkaa.

Torikauppaan apuja

Erv Ariya -kylän naiset Abebu, Maledu, Shegu ja Silasu laittoivat lapsensa kouluun, jotta näillä olisi parempi tulevaisuus. He vakuuttavat olevansa itsekin innokkaita oppimaan luku- ja kirjoitustaidon.

– Kun osaan lukea, tiedän, mitä virallisissa asiapapereissa sanotaan, pohtii Maledu. Hän toivoo oppivansa myös numerot, jotta voisi käyttää kännykkää.

Naiset sanovat, että numeroiden ja helppojen laskutoimitusten oppiminen auttaa heitä torikaupassa. Kirjoitustaitoisina he voivat tehdä muistiinpanoja. Jos he osaavat lukea, he voivat käyttää hartaushetkissä kirkon rukouskirjoja ja lukea pian ilmestyvää Uutta testamenttia.

Hengellinen ulottuvuus

Waq-Xamran maakunnan opetusvirastossa työskentelevät Abiche Beyene ja Girma Teshale uskovat, että kirkon lukutaito-opetus kantaa hedelmää.

– Ihmiset voivat lukea Luojan heille välittämää viestiä, toteaa Abiche.

Girma arvioi, että lukutaito vaikuttaa konkreettisesti ihmisten elämään, kun he voivat lukea Raamatusta hyvän elämän ohjeita.

Waq-Xamran ortodoksiseurakunnan papit Melake Tsiyon Getu Mekonen ja Melake Ariyam Dessie Yemanebirhan korostavat, että lukutaito-opetus on osa seurakunnan toimintaa. Melake Ariyam arvioi, että kaikki seurakuntalaiset eivät aluksi ymmärrä lukutaidon merkitystä, mutta tulevat mukaan, jos rippi-isät rohkaisevat osallistumaan. Waq-Xamrassa kirkon aloite merkitsee paljon. Melake Ariyamista on tärkeää, että lukutaito-opetus ajoitetaan niin, että ihmiset ehtivät osallistua siihen peltotöiltään.

Waq-Xamran opettajankoulutuslaitoksen opettaja Desalegn Alemayehu arvelee, että suurin hankaluus maaseudun ihmisille on ajan puute. Rankka ruumiillinen työ pelloilla vie voimat ja ajan. Desalegn muistelee, miten vanhemmat eivät halunneet päästää häntä lapsena kouluun, koska hänen täytyi paimentaa perheen vuohia. Desalegnin halu oppia oli niin kova, että hän otti vuohet mukaan koulun pihalle.

Teksti: Tuija Numminen

Lue lisää
Lukutaito voimaannuttaa naisia Afrikassa
Lukutaito-opetuksen pilottiryhmät käynnistyivät Malawissa
Piplia-lehti 03/17