Malawi

Malawin hiv-hanke on osa Afrikan pipliaseurojen Laupias samarialainen -hiv-ohjelmaa. Malawin ja Suomen Pipliaseurat ovat tehneet yhteistyötä hiv-hankkeessa vuodesta 2010.

Laaja innostus koulutuksiin yllättää

Kristillisestä opetuksesta ammentava hiv-koulutusmateriaali herättää laajaa kiinnostusta Malawissa. Innokkaita osanottajia on enemmän kuin koulutuksiin voidaan ottaa kerralla mukaan. Hanke keskittyy maaseutualueisiin, joissa ongelman laajuudesta huolimatta on toistaiseksi tehty kaupunkeja vähemmän hiv-työtä. Maaseudulla tietämättömyys hi-virukseen liittyvistä faktoista on otollista maaperää väärille uskomuksille, ennakkoluuloille ja huhupuheille.  Siksi on tärkeää, että Laupias samarialainen -hiv-koulutuksissa käytettävä materiaali on saatavilla englannin lisäksi Malawin toisella virallisella kielellä chichewalla, sekä tumbukaksi. Kylissä järjestettävien koulutusten lisäksi hankkeeseen perustuvaa ohjelmaa lähetetään radiossa ja televisiossa.

Mikä on saanut malawilaiset innostumaan hankkeesta niin sankoin joukoin? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta vuoden 2011 väliarvioinnissa.  Ilmeistä on, että Malawin hallituksen koordinaatio on auttanut Pipliaseuraa ja eri kansalaisjärjestöjä verkostoitumaan keskenään.  Järjestöt jotka toimivat sosiaali- ja terveyssektorilla, tekevät nyt aktiivista yhteistyötä Malawin Pipliaseuran kanssa. Myös kristillisten kirkkojen välinen koordinaatio on edesauttanut työn etenemistä. Malawin Pipliaseuran henkilökunnan innostus ja osaaminen eri hankeosa-alueilla on sitouttanut vapaaehtoisia ja koulutettavia viemään yhä edelleen viestiä hi-viruksen tarttumisesta, hoidosta sekä asenteiden muuttumisesta.

.. ja lisäksi meistä tuli ystäviä!

Laupias samarialainen -hiv-hankkeella on Malawissa näkyviä vaikutuksia. Kun pelko stigmatisoinnista häviää, hi-virusta kantavat ihmiset sekä heidän läheisensä hakeutuvat yhä innokkaammin toistensa seuraan.

Malawissa paikallisseurakunnat ovat uuden työtavan motivoimina perustaneet tukiryhmiä ja tarjonneet diakonista apua hivin kanssa eläville. Vertaistuki motivoi ja hoitaa. Haastateltavat Judith ja Margret kuvailevat monen asian loksahtaneen paikoilleen Laupiaan samarialainen -hiv-koulutusten myötä. Kun lääkitys ja asiat perhepiirissä ovat kunnossa, aikaa jää toisille ihmisille ja jopa haaveilulle. Samassa elämäntilanteessa olevan ystävän löytyminen on erityisen arvokasta.

Hiv-positiivisten tukiryhmän aktiivit Judit and Margret

Hiv-positiivisten tukiryhmän aktiivit Judit and Margret.

Isä lähti Sambiaan

Katso draamanäytelmä isän lähdöstä siirtotyöläiseksi.

Tietoa Malawista
Hiv ja aids Malawissa
  • väkiluku 15,9 miljoonaa, joista 910 000 hiv-positiivista
  • odotettu elinikä: naiset 55 vuotta, miehet 55 vuotta

Malawi on yksi eteläisen Afrikan pienimmistä valtioista. Pinta-alasta suuren osan peittää kirkasvetinen ja kalaisa, 580 km pitkä Malawijärvi. Malawin pääelinkeinona on maatalous. Vientituotteista tärkeimmät ovat tupakka, tee, sokeri ja puuvilla. Vuodesta 2007 alkaen elintasoa ja taloutta on saatu ilahduttavasti nousemaan. Myös terveydenhoidossa ja koulutustason nostamisessa on otettu merkittäviä askeleita eteenpäin. Malawin presidentiksi valittiin vuonna 2012 Joyce Banda. Hän on eteläisen Afrikan ensimmäinen naispresidentti.

Hi-viruksen lisäksi yksi maan isoimmista haasteista on ilmastonmuutos. Vuoden 2013 aikana Malawissa on jouduttu kohtaamaan poikkeuksellisen pitkittyneitä kuumia ja kuivia kausia. Ruuantuotannon ongelmat aiheuttavat jälleen uutta apuriippuvuutta ja nälkää. Lisäksi korruptio on edelleen merkittävä hidaste maan kehitykselle.

Sairastuminen
ei tarkoita elämän
loppumista

Mercy Kandiado vierailee vankiloissa

Parasta hankkeessa on se, kun saan enemmän tietoa ja pääsen itse kouluttamaan. Ennen en edes tiennyt, miten lähestyä hiv-positiivista ihmistä! Näin toteaa Mercy Kandiado, 28 vuotta.

Mercy on käytännön esimerkki Laupias samarialainen -kouluttajasta, joka haluaa käyttää vapaa-aikansa hiv-työhön. Nuori nainen suuntaa joka toinen lauantai vankilaan kouluttaakseen vankeja hiviin liittyvistä asioista. Käytännön tiedon lisäksi keskustellaan siitä, miksi myös monet kristityt suhtautuvat sairastuneisiin ihmisiin syrjivästi ja armottomasti, ja mitä asialle voidaan tehdä. Vankien kohtaaminen ei Mercyä pelota, vaan hän toteaa, etteivät vangit eroa muista ihmisistä.

Niitä, joihin virus on tarttunut, Mercy muistuttaa: sairastuminen ei tarkoita elämän loppumista. Tämän viestin hän toivoo leviävän paitsi Malawissa, myös Suomessa.

Contacts_MFA_09_UMlausekeFIrgb