AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Kehitys kuuluu kaikille

Maailmassa on noin miljardi vammaista ihmistä ja heistä 80 % asuu kehitysmaissa. Siitä huolimatta valtaosa kehitysohjelmista ja -rahoituksesta ei huomioi heitä. Vammaisten oikeudet on ensisijaisesti ihmisoikeuskysymys. Vammaiskumppanuus ja ulkoministeriö järjestivät Kehitys kuuluu kaikille -miniseminaarin 30.3.2017, jossa keskusteltiin vammaisten oikeuksien valtavirtaistamisesta kehitysyhteistyöhön.

– Millä ihmeellä saadaan vammaiset itse näihin prosesseihin? Pohti Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä Vammaiskumppanuuden ja ulkoministeriön järjestämässä miniseminaarissa.

Yksi vastaus Könkkölän kysymykseen on Vammaiskumppanuus ry:n miniseminaarissa julkaisema englanninkielinen opas: Development for All: Experiences on disability mainstreaming in the development sector.  Siinä kuusi suomalaista järjestöä jakaa kokemuksiaan ja antaa käytännön vinkkejä kehitysyhteistyöhön, jossa myös vammaiset ihmiset huomioidaan. Yksi oppaan artikkeleista käsittelee Suomen Pipliaseuran työtä Laupias samarialainen-hiv –ohjelmassa Afrikassa.

Usein helppoa ja halpaa – asenteet esteenä

Ulkoministeriön tasa-arvoneuvonantaja Leena Akatama totesi panelikeskustelussa vammaisten huomioonottamisen olevan hyvin samanlainen prosessi kuin sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tai mikä tahansa muu kehitysohjelmassa huomioitava teema. Suomen Pipliaseuran kehitysyhteistyön asiantuntija Matleena Järviö totesi kristillisen ihmiskäsityksen, ihminen Jumalan kuvana ja Jumalan luomana, motivoivan pipliaseuroja. Monissa uskonnoissa on vastaavia arvoja.

Yleinen ennakkoluulo on, että vammaisten ihmisten huomioiminen on kallista. Kuvien selittäminen, tuolien järjestäminen puolikaareen tai ihmisten paikalle kutsuminen eivät kuitenkaan maksa mitään. Inva-wc:n toimittaminen pakolaisleirille pitäisi olla itsestäänselvyys.

Suurin haaste on asenteet ja se todettiin toistuvasti seminaarin aikana. Vammaisia ihmisiä ja heidän järjestöjään ei pyydetä mukaan suunnittelemaan kehityshankkeita, heitä ei palkata hankkeisiin eikä heitä kutsuta osallistumaan koulutuksiin tai muihin toimintoihin. Unohtaminen ja ajattelemattomuus johtavat syrjintään.

Ihmisoikeussopimukset velvoittavat

Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista 2015. Sopimuksen artikla 32 velvoittaa ottamaan vammaiset ihmiset mukaan kansainvälisiin kehitysohjelmiin ja huolehtimaan, että ohjelmat ovat vammaisten ihmisten saavutettavissa.

Kaiken Suomen tukeman kehitysyhteistyön tulee huomioida ihmisoikeudet. Valtioneuvoston kehityspoliittinen selonteko toteaakin, että vammaisten henkilöiden oikeudet on huomioitava kaikessa toiminnassa.

Pipliaseuran hiv-työ huomioi vammaiset ihmiset

Suomen Pipliaseuran hiv-työssä on pyritty systemaattisesti huomioimaan ja ottamaan mukaan vammaiset ihmiset viime vuosien ajan.

Seura on kouluttanut ja ohjannut paikallisia pipliaseuroja vammaiskysymyksissä. Vammaiskumppanuutta on konsultoitu laadun varmistamiseksi. Paikalliset pipliaseurat ovat tehneet yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa oppien toinen toisiltaan. Alkuvuodesta julkaistiin Norsunluurannikolla tehdyt lehtiset, joissa on hiv-tietoa kuvin ja hyvin lyhyin tekstein. Näin tieto saavuttaa myös esimerkiksi lukutaidottomat ja kehitysvammaiset. Ne ovat Laupias samarialainen hiv-ohjelman ensimmäiset materiaalit, joissa kuvituksissa on vammaisia ihmisiä.

Lue lisää

Osaako sokea henkilö laulaa? Asennemuutos mahdollistaa ja luo uutta