AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Lukutaito-opetuksen pilottiryhmät käynnistyivät Malawissa

Suomen Pipliaseura on aloittanut vuonna 2017 uuden mittavan lukutaito-ohjelman Itä-Afrikassa. Sen tavoitteena on opettaa 20 000 aikuista naista lukemaan. Yhteistyössä SIL International Afrikan alueen kanssa kehitetään oppimateriaaleja ja koulutetaan opettajia. Lukutaito-ohjelman pilottimaa on Malawi, jossa lukutaitotyö käynnistyi viime keväänä yaon kielellä.

Yaokansan juuret ovat Mosambikissa. Osa kansasta muutti 1800-luvun alussa naapurimaahan, Malawi-järven eteläpuolelle. Yaot auttoivat tuolloin Sansibarin arabeja norsunluu- ja orjakaupassa. Palkkioksi yaot saivat tuliaseita. Tämän seurauksena heidät tunnettiin sotaisista kahnauksista naapuriheimojen kanssa. Arabiyhteyksienperua on myös islaminusko, jota valtaosa kansasta tunnustaa.

— Nykyään yaot tunnetaan Malawissa ennen kaikkea kauppiaina ja kalastajina. Heillä on muita kansanryhmiä alhaisempi koulutustaso, mikä osittain selittää perheiden köyhyyttä, Clapperton Mayuni, Malawin Pipliaseuran pääsihteeri kuvailee.

Suurperheissä tyttöjen koulunkäynti jää muutamaan vuoteen, jos he ylipäätään pääsevät kouluun. Usein tyttö naitetaan jo 13–15-vuotiaana, jotta hänen elatuksensa siirtyisi puolison vastuulle. Monet miehet lähtevät työhön Etelä-Afrikkaan, jossa mies ottaa yleensä toisen vaimon. Yaojen keskuudessa moniavioisuus on yleistä. Malawissa oleva vaimo jää taloudellisesti heikoille ja köyhyyden kierre jatkuu.

Lukutaitoryhmät käynnistyvät

Malawin Pipliaseura on valinnut lukutaito-ohjelmaan kolme kielikuntaa; yaot, lomwet ja senat. Kullekin kielelle on käännetty vähintään Uusi testamentti. Yaonkieliseen Raamattuun työstetään parhaillaan tarkistuskäännöstä. Raamatunkäännösten hyöty jää vähäiseksi, jos ihmiset eivät osaa lukea.

Lukutaito-ohjelma alkoi opetusmateriaalin teolla kokeneen lukutaitojärjestö SIL Afrikan alueen johdolla. SIL:in kehittämän opetusmenetelmän myötä oppilaat pääsevät nopeasti ja tehokkaasti kiinni lukuja kirjoitustaitoon ja siten hyödyntämään oppimaansa. Malawin pilottiryhmistä hankitun kokemuksen avulla testataan materiaalien toimivuutta ja tehdään parannuksia jatkoa varten.

Yaonkielistä opetusmateriaalia oli tekemässä yaonkielisiä raamatunkääntäjiä, lukutaito-opettajia, paikallisen pipliaseuran sekä yhteistyökumppanien osaajia. Materiaali koostuu kahdesta alkeistason oppija tehtäväkirjasta, opettajan oppaasta ja kahdesta kertomusvihkosesta.

Ruohonjuuritason sitoutuminen kannattelee

Lukutaitohankkeen onnistumiselle ensiarvoisen tärkeää on kylien osallistaminen ohjelmaan. Hyväkään kehityshanke ei toimi, mikäli kylätaso ei osallistu toteutukseen jo heti alussa. Malawin kylissä näkee esimerkkejä myös ns. ”valkoisista elefanteista”, ulkopuolelta ohjatuista hankkeista. Kun avustusjärjestö poistuu paikalta, hanke kuolee, koska paikallisia ei ole sitoutettu mukaan.

Yaonkielinen lukutaitokoordinaattori Willie Beaton kiersi kylissä kuulemassa kyläpäälliköiden näkemyksiä lukutaitotyön tarpeellisuudesta. Kyläpäälliköt toivottivat lukutaitokoulutuksen tervetulleeksi kymmeneen kylään.

— Monet ohjelmat keskittyvät pääteiden varsien kyliin. Syrjäkylät jäävät ilman apua ja kehitystä. Juuri lukutaito on se mitä tarvitsemme, eräskin kyläpäällikkö totesi. Kyläpäälliköiden vastuulla oli valita kaksi aktiivista ja lukutaitoista ihmistä opettajakoulutukseen. Päälliköt hoitivat lukutaitoryhmistä tiedottamisen, mikä tapahtui kyläkokouksessa. Niissä rohkaistiin ihmisiä kirjautumaan oppilaiksi. Kyläpäälliköt etsivät myös sopivat kokoontumispaikat luokille.

Kädestä pitäen

Ja vihdoin, kun kaikki taustavalmistelut oli tehty, materiaalit painettu ja opettajat koulutettu, oppilaat saapuivat opiskelemaan koululuokkaan, puun alle tai opettajan kodin pihalle. Tavoitteena oli 20 naisen opiskeluryhmät. Useimpiin ryhmiin väkeä tuli enemmän, ja myös miehiä. Ketään ei kuitenkaan käännytetty pois. Alkeistason kurssi aloitti kesäkuun alussa, ja se päättyy lokakuun lopussa. Näin lukutaito-opiskelu rytmittyy peltotöiden mukaan.

— Alussa jouduin opettamaan, miten kynää pidetään kädessä. Siitä vaiheesta etenimme ensimmäisiin aakkosiin, sitten tavuihin ja tavuista sanojen muodostukseen. Ihmisten ilo oman nimen kirjoittamisesta kirvoittaa usein lauluun ja tanssiin, kertoo Veronica-opettaja.

Punaisen pölyn peittämässä maassa, ison naisryhmän keskellä 35-vuotias Hawa Mussa istuu selkä suorana ja tarkkaavaisena. Hän on hävennyt lukutaidottomuuttaan, sillä köyhän perheen lapsena hänellä ei ole ollut mahdollisuutta päästä kouluun. Kirjainten kirjoittaminen on vaikeaa, mutta Hawa tekee kovasti töitä oppimisen eteen.

— Aikaisemmin koin, etten tiedä, mitä maailmassa tapahtuu. Nyt kulkiessani voin lukea kylttejä. Elämä on muuttunut.

Lukutaito on pitkällä tähtäimellä avainasemassa ihmisten oman osallisuuden kohottamisessa. Lukutaito lisää ihmisten tietoisuutta itseään koskevista asioista. Häpeä väistyy.

Teksti: Satu Toukkari

Lue lisää

Lahjoita lukutaitotyöhön
Piplia-lehti 03/17
Uusi lukutaito-ohjelma Itä-Afrikkaan