AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Pipliaseuralle Agricolan mantteli

Tasavallan presidetti Sauli Niinistö piti puheen eilen Reformaation merkkivuoden pääjuhlassa Turussa. Hän muistutti, että reformaatio arvosti lukutaitoa ja koulunkäyntiä. Raamattu ei ollut vain kirkonmiesten kirja, vaan se kuului kaikille.  Koska kristillinen usko on maailmanlaajuinen uskonto, on sillä vastuu myös koko ihmiskunnan yhteisestä hyvästä.

 Suomalaiset ja suomalainen yhteiskunta on – monien tutkijoiden mielestä – läpeensä luterilainen maa. Reformaation vaikutukset näkyvät taustatekijöinä monissa arkielämän ilmiöissä, siinä, miten ymmärrämme työn merkityksen, sosiaalipolitiikassa, yhteisöllisyydessä, koulutuksessa, sivistyksessä, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoin puheessaan.

Koko reformaatiovuoden teemana ovat olleet armo ja juuret, ja pääjuhlassa nousivat esiin myös oman kielen rikkaus ja maailman yhteinen tulevaisuus. Reformaation merkitys on yltänyt vuosisatojen aikana koulutukseen, uskon ja pelastuksen ymmärrykseen ja luomakunnasta huolehtimiseen.

Reformaatiojuhla alkoi juhlajumalanpalveluksella Turun tuomiokirkossa, jossa arkkipiispa Kari Mäkinen saarnasi. Yhtä matkaa -pääjuhlassa arkkipiispa nosti esiin reformaation aikaansaaman oman kielen merkityksen: Jeesushan puhuu meidän kieltämme! Pelastus, luomakunta tai ihminen eivät ole kauppatavaraa, vastassamme on armollinen Jumala.

Kaiken keskiössä vuosisatojen matkan oli iso Kirja, Raamattu, joka konkreettisesti nähtiin Logomon lavalla ja joka symboloi paitsi uskoa, myös lukutaitoa ja kirjallisuutta. Kirjailija Tytti Issakaisen käsikirjoitus ja Johanna Niemen ohjaus kuljettivat katsojat tähtitaivaan alta virsien ja yhteislaulun, toisista huolehtimisen ja maailmankansalaisuuden kautta tulevaisuuteen.

Pipliaseura peri Agricolan manttelin reformaatiojuhlassa

Agricolaksi pukeutunut teologian tohtori Juhani Holma kohtasi lavalla Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotilan. Kotila kertoi, että maailmassa vielä 400 miljoonaa ihmistä odottaa ensimmäistä raamatunkäännöskirjaa. – Sinun aikanasi haasteena oli se, ettei kansa osannut lukea. On vielä 750 miljoonaa lukutaidotonta, joista valtaosa on naisia. Lukutaito on perusihmisoikeus sukupuoleen, uskontoon tai syntyperään katsomatta, Kotila sanoi.

– Raamatunkäännöstyö tuo Jumalan sanan jokaisen ihimisen ulottuville. Moni kokee, että nyt Jumala puhuu minun kieltäni ja minä ymmärrän, mitä hän minulle sanoo. Lukutaito on kaiken kehityksen perusta. Lukutaitoinen voi aivan uudella tavalla hallita omaa elämäänsä ja osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen. Lukutaito tuo tasa-arvoa ja vahvistaa demokraatiaa ja siitä syntyy positiivinen kierre, joka kantaa sukupolvien taakse.

Agricola antoi Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotilalle Agricolan viitan ja hatun. Näen, ettei minun työni ole ollut turhaa. Jatkakaa te nyt sanan levittämistä. Tässä tällainen testamentti, Agricola sanoi. – Sinun jäljissäsi on hyvä kulkea, totesi Kotila olallaan Agricolan mantteli.

1700 juhlavierasta

Turun valtakunnalliseen juhlaan osallistui Logomo-salin täysi eli 1700 vierasta, joista osa oli tullut kaukaakin. 150 esiintyjästä suuri osa oli lapsia ja nuoria. Musiikki soi läpi koko kaksituntisen juhlan aina Mikavelin räpistä virsiin ja Jaakko Löytyn ja Pekka Simojoen säveliin.

Juuritarinoita juhlassa kuultiin useilta suvuilta ja perheiltä: Hannu ja Marzi Nyman, Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan perhe ja monet muut kertoivat oman sukupolvien yli jatkuneen tarinansa.

Tiistaina 31. lokakuuta 2017 tuli kuluneeksi tasan 500 vuotta siitä, kun Martti Luther julkaisi kuuluisat teesinsä. Teesit käynnistivät kirkollista elämää, kieltä ja kansansivistystä, kulttuuria, hallintoa ja lainsäädäntöä muovanneen tapahtumasarjan, jota kutsutaan reformaatioksi tai uskonpuhdistukseksi. Sen seurauksena syntyi myös luterilainen kirkko.

Yhtä matkaa -pääjuhla päätti Reformaation merkkivuoden.

Lue lisää
Tasavallan presidentin puhe
Reformaation merkkivuoden pääjuhla keräsi 1700 innokasta osallistujaa Turun Logomoon
Arkkipiispa Kari Mäkisen saarna Joonan merkki
DigiMarkus.fi