Onnistunut käännös

Koska Raamattua on käännetty jo kauan ja siitä on saatavilla suuri joukko keskenään erilaisia käännöksiä, monet kysyvät, mikä on hyvä käännös.

Yleisesti voidaan sanoa, että käännös on onnistunut, kun se on uskollinen alkutekstille, on kielellisesti korkeatasoinen ja ottaa huomioon lukijoiden kontekstin. Jos käännöksiä halutaan arvioida tätä pidemmälle, voidaan havaita, että asia on monimutkainen ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten arvioijan omat mieltymykset, muut käännökset, käännöksessä noudatetut periaatteet ja niiden toteuttaminen sekä lukijoiden erilaiset tarpeet. Viime kädessä käännös onnistuu vain, jos sitä käytetään.

Subjektiivista arviointia

Käännöstä voidaan arvioida sen perusteella, vastaako sen teksti arvioijan omia mieltymyksiä. Tällöin puhutaan usein käännöksessä esiintyvästä kielestä: vastaako se Raamatun kielelle arvioijan itsensä asettamia odotuksia ja missä määrin se tekee niin. Toisaalta mieltymykset liittyvät myös Raamatun tulkintaan. Tällöin kyse on siitä, mahdollistaako käännös arvioijan lempitulkinnat, erityisesti joistain yksittäisistä ja tärkeistä kohdista.

Teoreettisesti arvioijan omista lähtökohdista nouseva käännöksen arviointi on ongelmallista, sillä omista mieltymyksistä nouseva arviointi on hyvin subjektiivista. Omista lähtökohdista tehtävä arviointi saattaa myös sivuuttaa sellaiset seikat kuten käännöksen ja sen lähtökielen välisen suhteen selvittämisen. Mikäli arvioijalla ei ole ollut mahdollisuutta tai halua vaikuttaa käännöksessä käytettävään lähtökielisen tekstin valintaan, käännöksen kieleen tai tulkintoihin, käännös ja sen laatijat eivät voi puolustautua arvioon, joka ei vastaa käännöksen tehtävänasettelua.

Erityisen valitettavaa on se toisinaan näkyvä arviointi, jossa käännöksen perusteella arvioidaan myös kääntäjien kykyjä ja hengellisyyttä. Sellaiset arviot vain vaikeuttavat työtä, satuttavat ihmisiä eikä niistä ole käännöstyön kannalta kuin rajallinen hyöty.

Vertailevaa arviointia

Käännöstä voidaan myös arvioida vertaamalla sitä johonkin toiseen käännökseen. Usein vertailukohdaksi otetaan jokin olemassa oleva käännös, ja arvioinnin tarkoituksena on vaikuttaa siihen, kumpaa näistä käännöksistä tulisi käyttää. Mikäli verrattavien käännösten lähtökohdat ovat kovin erilaisia, on tällainen arviointi usein hyödytöntä. Sen sijaan, että puhuttaisiin yksittäisistä käännöksistä niitä arvioiden, olisi parempi puhua erilaisten menetelmien hyvistä ja huonoista puolista.

Käännösteoreettisessa kirjallisuudessa on esitetty, että ainut järkevä tapa arvioida käännöksiä on verrata lopputulosta käännöshankkeen periaatteisiin. Tällöin kysymys on siitä, kuinka hyvin käännös onnistuu toteuttamaan omat lähtökohtansa. Tällainen arviointi hyödyttää itse käännöstyötä.

raamatukaantajat2_2910_lores

Käytettävyys ja tarpeet etusijalla

Koska Raamattu on tekstinä poikkeuksellinen sen huomattavan sanoman vuoksi, Raamatun käännöksiä voidaan arvioida myös sen perusteella, kuinka niitä käytetään. Jos kukaan ei käytä käännöstä siitä huolimatta, että se olisi onnistunut toteuttamaan periaatteet täydellisesti ja vaikka se vastaisi arvioijien mieltymyksiä, työ on mennyt hukkaan ja käännös on epäonnistunut.

Mikään yksittäinen käännös ei kuitenkaan vastaan kaikkien sen lukijoiden kaikkia tarpeita, sillä käännöksen lukijat voivat vaihdella lapsista vanhuksiin ja hataran kielitaidon omaavista maahanmuuttajista kirjallisuuden professoreihin. Lukijat myös käyttävät tekstiä eri tarkoituksiin: Raamattua luetaan etsittäessä vastauksia arkipäivän ongelmiin, jumalanpalveluksissa, akateemisen tutkimuksen tarpeisiin ja sen valtavan kulttuurisen merkityksen takia, sen perusteella muotoillaan ja arvioidaan kirkkojen oppeja ja sitä luetaan ja käytetään kristillisessä lähetystyössä. Nämä eri tehtävät edellyttävät käännökseltä toisistaan poikkeavia asioita, ja kaikki käännökset tasapainoilevat näiden edellytysten ristipaineessa.

Niinpä Raamatun käännöksiä arvioitaessa on hyödyllistä kysyä, vastaako tämä käännös sitä tarvetta, joka minulla sen lukijana juuri nyt on vai tulisiko minun ehkä käyttää jotain muuta käännöstä, jos sellainen on saatavilla.