AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Raamatunkääntäjän haaste: Kääntyykö sana omalla kielellä?

Kirkkopäivien Usko, lumi ja rakkaus – kääntyykö sana omalla kielellä? -tilaisuudessa saatiin välähdyksiä raamatunkäännöstyöstä, jota on tehty niin Thaimaan akekansan, Borneon timugonkansan, Senegalin fulanikansan ja vieläpä digiaikaisten suomalaisten keskuudessa. Kuinka Raamattu, ikiaikainen kirja voi taipua kaukaisen Borneon alkuperäiskansan ajattelumaailmaan, nykysuomalaisen arkeen tai hengellisessä käsitemaailmassa kylpevään kristittyyn?

Mitä on Jumalan rakkaus, jos sitä ei ole olemassa?

Mitä tapahtuu, kun Raamatusta yritetään kääntää sellaisia sanoja, jotka sisältävät aivan uudenlaisen käsityksen Jumalasta – kuten Jumalan rakkaus? Raamatunkääntäjänä Borneon timugonkansan keskellä toiminut Pipliaseuran kansainvälisen työn johtaja Richard Brewis kertoi, että Jumalan rakkaudelle on vaikea löytää sanaa timugoniksi.

Animismiin juureutuvaan ajatusmaailmaan käsite ei tunnu sopivan: kuinka henkiolento voi rakastaa ihmistä? Lopulta oikea merkitys löytyi sellaisesta tilanteesta, jossa äiti on poikansa sairasvuoteen äärellä – ja on täynnä rakkautta poikaansa kohtaan. Heimopäällikkö totesi Richardille:

– Äidillä on suuri sisin poikaansa kohtaan.

– Suuri sisin, siinä se oli!, Richard iloitsi. Hän lausui kääntäjälle nämä sanat: – Niin todella suuri on Jumalan sisin ihmisiä kohtaan, että hän antoi ainoan poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

Kääntäjätoveri ymmärsi Richardin sanat ja totesi silmät loistaen: – Puhut timugonia!

Mitä on lumi, jos lunta ei ole?

Raamatunkääntäjä Marko Hanslia on tehnyt raamatunkäännöstyötä Senegalin fulanikansan parissa. Savanneilla ja autiomaassa vaeltavat paimentolaiset elävät Vanhan testamentin tutun oloisissa maisemissa. Näin ollen myös käännöstyö on luontevaa ja verrattain helppoa, kun voi eläytyä kansan arkitodellisuuteen. Toki Marko on kohdannut työssään myös sanojen etsimisen haasteita. Miten kääntää sana ”lumi” sellaiselle kielelle, jossa lunta ei ole? Kuinka Jumala voi tehdä ihmisen sydämen lunta valkeammaksi? Yllättävän kuuloinen ratkaisu löytyi fulanilaisten arjen keskeltä: Herra muuttaa meidän syntimme yhtä valkeaksi kuin vastalypsetty tuore maito!

Mitä uskoa?

Sana ”usko” tuntuu meille kristilliseen perinteeseen kasvaneille jo itsestäänselvyydeltä. Akekansan parissa raamatunkäännöstyötä tehnyt Tuula Kosonen sai huomata, kuinka tällainenkin sana voi olla täysin vieras käsite. Alkukielistä löytää sanoille monia merkityksiä, mikä avaa uusia näkökulmia asiaan, hän painotti. Esimerkiksi alkukielen verbin pisteuoo (=uskoa) merkitysyhteys sisältää keskeisesti luottamuksen näkökulman.

– Käytimme Luukkaan evankeliumin uskoa-sanan kohdalla sanaa ”luottaa”, hän jatkaa.

Sanavalinta avasi uskon merkitystä akekansalle. He totesivat: – Nyt me ymmärrämme, mistä on kyse, kun on suhteessa Jeesukseen.

Usko, yhtä kuin luottamista?

Kun Raamattua käännetään uudelle kielelle, tuntuu luontevalta etsiä uutta ja luovaakin näkökulmaa. Mutta miten me suomalaiset reagoimme uusiin käännöksiin, sanoihin ja merkityksiin? DigiMarkus tarjoaa rohkean esimerkin. DigiMarkus on Markuksen evankeliumi, joka on käännetty alkukielestä suoraan mobiililaitteille. Evankeliumi on paketoitu digimuotoon, ja se kulkee kätevästi mukana.

Siinä missä vähemmistökansojen parissa työtä tekevät raamatunkääntäjät tuskailevat sopivien sanojen vähyyttä, meillä tuskaillaan sanojen paljoutta. Haastetta avasivat DigiMarkusta tehneet raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä ja dosentti Niko Huttunen.

– Meillä on sanat. Mutta aina ei ole niin, että käyttämämme sanat olisivat parhaat mahdolliset, Seppo Sipilä muistutti.

Hyvä esimerkki nousi esille Markuksen evankeliumista, meille tutuista sanoista ”Älä pelkää vaan usko”. Sanat kuitenkin saattavat olla alkutekstin kannalta hieman harhaanjohtavat. DigiMarkuksessa onkin haettu oikeampaa ja selkeämpää merkitystä. Siinä Jeesus sanoo: ”Älä pelkää, luota vain minuun”.

Nämä puheenvuorot rohkaisivat astumaan ulos poteroistamme – sille paikalle, jossa sana haastaa meitä pohtimaan omaa suhdettamme itse asiaan. Jos meistä löytyy rohkeutta ja avarakatseisuutta, voimme löytää Raamatun ajattoman elinvoiman ja nähdä sen sanoman tuoreuden, aivan kuin kaukainen timugonilainen. Samalla löydämme itsemme jatkuvasta vuoropuhelusta sanan kanssa.

Suomen Pipliaseura tekee työtä, jotta ihmiset tavoitetaan heidän omalla kielellään. Käännämme ja kustannamme Raamattua sekä herätämme mielenkiintoa sanaa kohtaan. Edistämme työmme kautta luku- ja kirjoitustaitoa sekä vaikutamme syrjiviin asenteisiin.

Erika Niemelä

Lue lisää

Katso Pipliaseuran ohjelma Kirkkopäivillä