AJANKOHTAISTA, KOHTAAMISIA |

Blogi: Sovinto menneisyyden kanssa riittää

Kun Eurooppaan tulvi pakolaisten vyöry, olimme seuran kolmihenkisellä ryhmällämme Lähi-Idässä keräämässä aineistoja seuraavan vuoden vuositeemamateriaaliimme. Vastaanottoamme pehmensi uutinen Suomesta. Pääministeri oli luvannut talonsa pakolaisten majoittamiseen. Sitä ihmettelivät niin kristityt kuin muslimitkin.

Jordaniassa tapasimme pakolaisia. Vierailimme sekä kristittyjen että muslimien kodeissa. Kirkot auttoivat enemmän, kuin mihin he näyttivät edes pystyvän. Apua jaettiin tasapuolisesti uskontoon katsomatta. Toki keskusteluissa nousi pintaan vihan ja sodan tuhojen nostattama katkeruuskin. Oli keskusteluissa paljon myös yhteistä, oli yhteinen hätä ja yhteinen taakse jätetty kotimaa. Yllättävää kyllä myös meidän eri uskontokuntiin lukeutuvien yhteinen rukous monissa kodeissa yhdisti.

Aineiston keruumme jatkui Persian lahden pikkumaihin. Täällä kohtasimme aivan toisenlaiset haasteet. Yksi ”työmuoto” kuitenkin sai korvat hörölle. Meille kerrottiin eri uskontokuntien paikallisten johtajien tapaamisista. Ideana oli, että valitaan aina yksi yhteinen teema, johon kaikki valmistautuvat seuraavaksi kerraksi. Luomiskertomus kerrottiin meille yhtenä esimerkkinä. Kertomus on tuttu Vanhasta testamentista tietenkin sekä juutalaisille että kristityille mutta myös islaminuskoisille. Tulkinnat voivat kuitenkin olla hyvin erilaisia. Kun uskontokuntien paikalliset johtohahmot kokoontuvat yhteen, jokainen kertoo vain oman perinteensä mukaisen tulkinnan. Muut keskittyvät vain kuuntelemaan toisen tulkintaa. Mitään arvostelua tai väittelyä toisen tulkinnasta ei käydä. Tavoitteena on ymmärryksen eikä oikeassa olemisen lisääntyminen.

On pakko mennä ”sylttytehtaalle” sinne, missä aggressio on alun perin syntynyt.

Ennakkoluulot ja niihin liittyvät vihan ja aggressioiden tunteet jakavat meitä. Eräs ryhmäterapian opettajani Pehr Charpentier neuvoi aikoinaan, kuinka joitakin aggression tunteita on käsiteltävä. On pakko mennä ”sylttytehtaalle” sinne, missä aggressio on alun perin syntynyt. Muuten voi käydä niin, että vihanpito aina uusissa ja taas uusissa ja vielä kerran uusissa elämäntilanteissa toistuu ja toistuu. Aika harva muslimi on tehnyt meille suomalaisille mitään pahaa ja silti mielenosoittajien liput ovat liehuneet, emmekä me suomalaisetkaan ole ehtineet vielä tehdä kovin paljon pahaa muslimeille, mutta aggressioilta ei ole vältytty. Monet ennakkoluuloiset asenteet tulevat historiasta ja vieläpä maamme ulkopuolelta.

Luin juuri yhtä vaihetta ”sylttytehtaan historiasta” käsittelevän kirjan. Kirjoittaja Thomas Asbridge kuvaa kirjassa The Crusades sekä kristittyjen että islamilaisten lähteiden perinpohjaisen arvioinnin perusteella ristiretkien historiaa. Lukuelämys on tuskin sen enempää kristityille kuin muslimeillekaan pelkästään meiltä ylentävä elämys, mutta terapeuttinen se on.

Odotankin päivää, jolloin eri uskontokuntien johtajat voisivat kokoontua yhteen ja avata vihan sylttytehtaan teeman. Arvostelua ja väittelyä ei tarvita, mutta ymmärryksen on lisäännyttävä. Sovinto menneisyyden kanssa riittää.

Ei lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville.  Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.
Matt. 5: 1516

Martti Asikainen

Lue lisää
Arjen voimasanoja -blogi
Kun käteni eivät riitä
Älkää unohtako
Hyvää huvikseen
Itseä etsimässä
Ajatuksia lasimaljassa 
Mitä me tarvitsemme?