YLEINEN |

Uusi lukutaito-ohjelma Itä-Afrikkaan

Pipliaseura on liikkeellä lukutaidon puolesta vuosittain Agricolan päivän aikaan huhtikuun alussa. Agricolan päivä on nyt Reformaation merkkivuonna erityisen ajankohtainen. Pipliaseura on käynnistänyt myös vuoden 2017 alussa uuden monivuotisen lukutaito-ohjelman Itä-Afrikassa.

Agricola-viikko lukutaidon puolesta

Viisisataa vuotta sitten Martti Luther esitti radikaalisti, että kansan tulisi voida lukea Raamattua omalla kielellään. Turussa ahersi myös Lutherin oppilas, Mikael Agricola, joka työtovereineen käänsi Uuden testamentin suomeksi ja loi suomen kirjakielen.

Jo ennen Uuden testamentin julkaisemista Agricola laati ensimmäisen suomenkielisen aapisen, Abckirian. Myös nykyistä raamatunkäännöstyötä edeltää usein kirjakielen luominen ja lukutaitomateriaalien kehittäminen. Nykyiset pipliaseurat tekevät maailmaanlaajuisesti samankaltaista työtä kuin Agricola aikoinaan Suomessa.

Agricolan päivän 9.4. aikoihin on tullut tavaksi syödä Agricola-leivoksia. Leivokset muistuttavat meitä kansainvälisen lukutaitotyön merkityksestä. Leivoksia voi leipoa itse tai nauttia kahviloissa. Katso resepti ja lisätietoa. Liity samalla Agricola-tukirenkaaseen!

Lukutaidottomia eniten Afrikassa

Tiedämme, että nykymaailmassa uusia seurakuntia perustetaan eniten Afrikassa. Afrikassa on myös maailman eniten kieliä, joille ei ole käännetty Raamattua. Samalla lukutaidottomia on satoja miljoonia, eniten maailmassa. Richard Brewis, Pipliaseuran kansainvälisen työn johtaja, on seurannut tilannetta läheltä. – Vaikka kirkkojen kasvu on hyvin rohkaisevaa, herää kysymys, millaisia seurakuntia Afrikassa nykyään kasvaa, hän miettii.

Vähemmistökansalle on myös saatettu kääntää Raamattu omalle kielelle, mutta ongelma on, että ihmiset eivät osaa lukea sitä. Esimerkiksi Kenian luoteisosassa asuva turkanakansa sai Raamatun vuonna 2007, mutta turkanoista  90 % on lukutaidottomia, kertoo Kenian Pipliaseuran ohjelmajohtaja Thomas Tharao. – Maasaikansalla omakielinen Raamattu on ollut jo vuosikymmeniä; heistä puolet osaa lukea.

Kaikkiaan maailmassa on 750 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Se on enemmän kuin EU:n alueella on ihmisiä. Lukutaidottomista 2/3 on naisia.

Lukutaito 20 000 naiselle

Nyt alkavan lukutaito-ohjelman tavoitteena on opettaa 20 000 aikuista naista lukemaan omalla kielellään. Työ ulottuu 16 Itä-Afrikan vähemmistökielelle Keniassa, Etiopiassa, Malawissa ja Tansaniassa.

Lukutaito-ohjelma rahoitetaan Yhtyneiden Raamattuseurojen turvin. Kullekin maalle nimetään lukutaitotyön konsultti, ja työtä koordinoivat paikalliset pipliaseurat. Yhteistyössä SIL International Afrikan alueen kanssa kehitetään oppimateriaaleja ja koulutetaan opettajia.

Pula oppimateriaaleista ja opettajista

– Joskus luokka on täytynyt lopettaa rahanpuutteen vuoksi, esimerkiksi kaksivuotiseksi tarkoitettu opetus jää yhteen vuoteen, ohjelmajohtaja Thomas Tharao kuvaa Kenian Pipliaseuran vaikeuksia. – Myös oppimateriaaleista ja pätevistä opettajista on pulaa. Opettajille maksetaan vain vähän ja he ovat usein vapaaehtoisia. Kun he saavat muuta työtä, he jättävät opetuksen. Tämä on suuri ongelma.

Uusi ohjelma alkaa heti kouluttaa lisää opettajia niille alueille, joilla kouluja on. Samalla alkaa oppimateriaalien kehitystyö. Ensimmäiset testimateriaalit ovat jo valmistuneet Malawissa bantukieliin kuuluvalla jao-kielellä. Malawin projekti toimii pilottina, ja saatujen kokemusten pohjalta oppimateriaaleja lähdetään kehittämään myös muille kielille.

Materiaalia käytetään ensin opettajienkoulutuksessa. Tulevia opettajia perehdytetään myös aikuisten opettamiseen, sillä oppilaat ovat nimenomaan lukutaidottomia aikuisia.

Jatkuvuus tärkeää

Koulutuksen jälkeen opettajat palaavat heimonsa pariin. Kirkko on usein opettajan taustatukena ja tarjoaa tilat koulunpitoon. – Etsimme hyviä kumppaneita, kirkkoja ja paikallishallintoa, jotta opetus voi olla jatkuvaa, sanoo Tharao. – Teemme hyvää yhteistyötä myös valtion kanssa. Oppilaat osallistuvat valtion kokeisiin. Tämä motivoi, sillä todistuksella voi saada valtiolta työpaikan.

Opettaja on avainasemassa siinä, että oppilaat löytävät tiensä kouluun. Tämä vaatii vierailuja perheiden koteihin ja keskusteluita aikuisten kanssa. Perheenäidin lähteminen opintielle ei ole mikään itsestäänselvyys tilanteessa, jossa äiti huolehtii arjen pyörittämisestä, maataloustöistä, lapsista ja eläimistä. Joskus myös asenteet koulutusta kohtaan ovat vähätteleviä. Yleensä asenne kuitenkin muuttuu, kun ihmiset huomaavat käytännössä, mitä vaikutusta ja hyötyä lukemaan oppimisesta on.

Parempi tulevaisuus

– On aivan mahdollista, että lukutaidottomuuden ongelma voitaisiin ratkaista yhden sukupolven kuluessa, koska koulutetut ihmiset, etenkin naiset ohjaavat lapsensa kouluun, sanoo Tharao. – Haluan lapsilleni paremman tulevaisuuden, sanoo myös maasaiäiti Jane Nkukuu, kun hän kuvailee haaveitaan ja syitä omaan opiskeluunsa.

Lukutaitoinen voi myös lukea omankielistä Raamattua itse. Myös se pastori, jonka ennen täytyi kiertää lähikirkoissa kuuntelemassa toisten pappien saarnoja, jotta voisi korvakuulolta saarnata omassa kotikirkossaan.

Lue  lisää

Agricola.fi