AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Suomelle virallinen Agricola-leivos

Suomen suosituimmat leivontabloggarit ovat suunnitelleet Mikael Agricolalle oman leivoksen. Virallinen Agricola-leivos valitaan 9.4. alkavan kansalaisäänestyksen avulla. Voittaja julkistetaan Maailman kirjan päivänä 23.4.2014.

Tänään Mikael Agricolan päivänä juhlimme suomen kirjakielen syntyä ja lukutaidon kehittymistä Suomessa. Agricola kehitti suomalaisille oman kirjakielen kääntämällä Uuden testamentin suomeksi. Nyt Agricola on saamassa oman leivoksen Runebergin tapaan tunnustuksena uraauurtavasta työstään.

– Idea Agricola-leivoksesta syntyi ajatuksesta, että toisin kuin meille suomalaisille, oikeus omaan kirjakieleen ja lukutaitoon ei ole kaikille kansoille itsestäänselvyys. Tälläkin hetkellä maailmassa on yli 750 miljoonaa lukutaidotonta, heistä suurin osa naisia, Suomen Pipliaseuran viestintäjohtaja Terhi Huovari, kertoo kilpailun taustasta ja jatkaa:

– Agricola-leivoksen avulla haluamme muistuttaa suomalaisia lukutaidon merkityksestä demokratian edistäjänä. Lukutaito on perusihmisoikeus, joka poistaa köyhyyttä ja edistää tasa-arvoa.

Suomen Pipliaseura kuuluu Yhtyneiden Raamattuseurojen (UBS) verkostoon, jonka lukutaitotyö on UNESCOn tunnustamaa. Pipliaseurat tekevät kaikkialla maailmassa työtä tuodakseen lukutaidon kaikkien ulottuville riippumatta kielestä, iästä tai sukupuolesta. Vuonna 2013 UBS tuki lukutaito-opetusta 43 kielellä 28 maassa. Suomen Pipliaseura on mukana lukutaitotyössä mm. Boliviassa, Argentiinassa, Egyptissä ja Kambodžassa.

Ehdokkaat

Suomen virallinen Agricola-leivos valitaan kansalaisäänestyksen avulla osoitteessa www.agricola.fi. Leivosehdokkaat ovat neljän suositun leivontabloggarin kädenjälkeä. Leivosehdokkaat julkistetaan verkkosivulla 9.4.

Äänestys päättyy pääsiäissunnuntaina 20.4. ja voittaja julkistetaan Maailman kirjan päivänä 23.4.

Ehdokkaat Agricola-leivokseksi

  • Leivoksen A. on suunnitellut Hellapoliisi Kati Jaakonen. Hellapoliisi on yksi Suomen ensimmäisistä leivontablogeista.

Kati Jaakosen agricola-leivos

Agricola-leivokseni on valmistettu raaka-aineista, joita oli käytössä jo Agricolan aikaan. Leivonnaisessa on erilaisia elementtejä, kuten rouheita pähkinöitä, hapokkaita omenoita, ihanaa tuoksuvaa kanelia, lempeää vaniljakreemiä, omenamarmeladia ja nämä kaikki eri kerroksissa. Leivoksen kruunaa pinnan makea marenki. Tätä herkkua riittää pienikin palanen, Jaakonen kertoo leivoksestaan.

  • Leivoksen B. on suunnitellut leipomista rakastava kaksostyttöjen äiti Sini Visa, joka luotsaa Kinuskikissa-yhteisöään suurella sydämellä. Kinuskikissa on Suomen suosituin leivontayhteisö.

Sini Visan agricola-leivos

Valitsin leivokseni päämauksi paahdetun valkosuklaan, koska uunissa valkosuklaa saa fantastisen, karamellimaisen maun. Raikkaat marjat symbolisoivat suomalaisuutta; niitä löytyy piilosta leivoksen sisältä. Päivä jääkaapissa pehmentää leivoksen keksikerrokset lusikoitaviksi, kun taas tuoreena leivos nautitaan sormin kerroksittain kuorrutetun pikkuleivän tapaan. Koristeiden aakkoset muistuttavat Agricolan julkaisemasta ”Abckiriasta”, joka oli ensimmäinen suomenkielinen kirja, Visa kertoo inspiraatiostaan.

  • Leivoksen C. on suunnitellut Makeaa murmelin täydeltä -blogin perustaja Heidi Harjula. Leivonnan ja perhe-elämän lisäksi Heidi opiskelee terveystieteitä sekä työskentelee terveydenhoitajana. Hän sijoittui neljänneksi supersuositussa Koko Suomi Leipoo kilpailussa 2013.

Heidi Harjulan agricola-leivos

Agricola-leivostani inspiroivat suomalaisuus, puhtaat raaka-aineet sekä perinteikkyys modernissa muodossa. Unelmankevyt puolukkamarenkitäyte, täyteläinen valkosuklaavaahto ja rapea kaurapohja yhdistävät tuttuja pohjoisia makuja, mutta tuovat myös aivan uudenlaista vivahdetta leivonnaiseen. Tätä leivosta jäät kaipaamaan! Harjula toteaa luomuksestaan.

  • Leivoksen D. on suunnitellut Painted By Cakes -blogin ylläpitäjä Emma Iivanainen, joka valittiin Vuoden käsityöläiseksi vuonna 2013. Emma oli myös viime vuonna mukana Koko Suomi leipoo -kilpailussa.

Emma Iivanaisen agricola-leivos

Sain inspiraation leivokseni koristeluun Albert Edelfeltin teoksesta, jossa Mikael Agricola on kuvattu kirjoittamassa sulkakynällä. Violetit kukat mukailevat leivoksen sisältä löytyvän boysenmarjahillokkeen väriä. Idea suklaaleivoksesta syntyi siitä, että kaakao ja suklaa tulivat Eurooppaan 1500-luvulla, jolloin myös Agricola teki elämäntyönsä suomalaisen kirjakielen kehittäjänä, Iivanainen kertoo leivoksensa koristelusta.

Äänestä Agricola-leivosta