AJANKOHTAISTA, ARKISTO, BLOGI |

Blogi: Loppiainen on joulun peili

tummaa taivasta vasten kameleita ja seimiasetelma

Mitä sinä otat joulusta mukaasi alkavaan vuoteen? Mikä oli joulusi tärkein hetki, ajatus, oivallus, tuoksu tai tunne? Mikä on se joulun viesti, joka kantaa pitkälle kevättalven pakkasiin ja loskaan, alkukesän heräävään valoon ja aina uudelleen hämärtyvään syksyyn?

Loppiainen lopettaa joulun. Siksi se on kuin peili, joka heijastaa eteenpäin sen, mitä katsoja valitsee. Peilille käännetään paras puoli ja asetellaan lempi-ilme. Toisaalta peili on armoton: se näyttää totuuden, jos vain suostuu sen näkemään.

Minulle loppiaisen peilin kuvaan asettuvat evankeliumin idän tietäjät, tähti ja pyhä perhe. En pääse mihinkään siitä, että joulun valokeilassa on Jeesus-lapsi. Kehyksinä tietysti on kaikki ihana ja kamala joulutunnelma, lasten ilo ja aikuisten hössötys, ruokaähky ja lahjatulva. Jeesuksesta kuitenkin kaikki alkaa ja Häneen kaikki palaa.

Raamatun kuvaus kaukaisten maiden tietäjien matkasta (Matt.2: 1-12) kertoo kaiken olennaisen loppiaisesta ja sitä kautta myös joulusta. Tietäjät etsivät kuningasta ja löytävät hänet äitinsä sylistä. Joulun sanoma on, että iankaikkinen Jumala tuli ihmiseksi inhimilliseen maailmaan. Se on maailman suurin ihme. Loppiaisen sanoma puolestaan on, että kaikilla maailman ihmisillä on sekä kaipuu että oikeus saada tämä viesti. Se on koko kristikunnalle asetettu tehtävä. 

Siksi loppiainen on paitsi joulun peili, myös muistutus kirkkojen olemuksesta. Loppiaisen peili heijastaa eteenpäin joulun lapsesta loistavaa iankaikkisuuden valoa. Kirkkojen tehtävä on varmistaa, että tämä Kristuksen rakkauden valo saavuttaa ja valaisee kaikki kansat. Lähetystyö on kirkon ytimessä. 

Pipliaseurat ympäri maailmaa tekevät seurakuntien tuella työtä sen eteen, että jokainen ihminen voisi kokea joulun valon ja lukea ilosanoman omalla kielellään. Sinäkin voit osallistua tähän työhön. Sivuilla Raamatunkäännöstyö – Suomen Pipliaseura voit lukea lisää Raamattujen kääntämisestä ja lahjoittaa, jotta työ saa jatkua.

Mitä sinun peilistäsi heijastuu? 

Teksti: Mari Mäkelä, Suomen Pipliaseura