AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Blogi: Muutakin kuin työtä

Tänä aamuna klo 7.23 Heikki astui jälleen ulos kotiovestaan ja istahti auton rattiin. Kesälomat on pidetty ja arkirutiini pyörii taas.

Työpaikalla Heikki on varttitunnissa. Siellä hänestä pidetään. Hän on ahkera, tunnollinen ja aina kaikille ystävällinen. Kun muut työkaverit tulevat töihin, odottaa heitä joka aamu pannullinen Heikin keittämää tuoretta kahvia.

Mutta Heikki itse on väsynyt. Rutiinit kyllästyttävät siinä missä jatkuvat uudistuksetkin. Asiakkaat ovat yhä vaativampia, ja virheitä ei saa tehdä. Tahti on kiihtynyt vuosikymmenien aikana, ja tulosta pitää tulla. Suurin osa kilpailevista yrityksistä on kaatunut viereltä vuosikymmenien aikana. Samoin voi käydä Heikinkin yritykselle, jollei ole valppaana ja koko ajan askeleen muita edellä.

Pärjäämisen paineet kulkeutuvat illalla kotiin. Ne Heikki on tottunut karkottamaan napsauttamalla auki muutaman tölkillisen olutta. Juoma tuo iltaan rentouden tunteen. Nukahtamisen kanssa ei ole vaikeuksia, mutta kahdelta yöllä työhuolet jo herättävät ja pitävät valveilla aamuun asti.

Eläkepäivät ja niihin liittyvät sitten kun -suunnitelmat ovat ainut asia, mikä Heikkiä enää innostaa. Rahaa on kertynyt hyväpalkkaisena yksineläjänä mukavasti. Kaikkea voi tehdä sitten kun ei tarvitse enää stressata työasioilla. Sitten voi matkustaa ja nukkua aamuisin pitkään. Nyt pitää vain hoitaa viimeiset työvuodet kunnialla loppuun.

Vuosia on jäljellä neljä. Minusta se on pitkä aika vain odottaa.

Muutama vuosi sitten Heikin läheinen työkaveri pääsi eläkkeelle. Hänkin oli mies, jolla työ meni kaikkien muiden asioiden edelle niin, ettei paljon muita asioita elämään mahtunutkaan. Jo heti ensimmäisinä eläkeläisviikkoina mies alkoi ihmetellä, miten vapaus voi väsyttää näin kovasti. Hän meni lääkäriin, joka kertoi tutkimusten jälkeen, että eläkeaika jää lyhyeksi. Elämää on jäljellä enää muutama kuukausi, eivätkä nekään mitään juhlaa tule olemaan. Aivoissa on kasvain, joka vie pian hautaan.

Ehkä Heikki ei lue tätä kirjoitusta, mutta siltä varalta, että lukee, tässä pieni vinkki: ”Läheisen järven rannalla tuulee raikkaasti. Siellä on kiva katsella, kun syksyn ensimmäiset lehdet alkavat pian putoilla.”

”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” Matt. 11:28

Teksti: Tiina Makkonen

Lue lisää
Arjen voimasanoja -blogi