AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Lukutaito on uuden elämän alku – lukutaitopäivä 8.9.

Aikuisten lukutaito-opetuksen vaikutukset tuntuvat niin opiskelijoiden omassa elämässä kuin yhteisöjen elämässä. Yksilötasolla itsenäisyys, toimeentulo ja usko huomiseen lisääntyvät. Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9.

Malawin jao-kielisen väestön parissa on tehty lukutaitotyötä viisi vuotta. Tänä vuonna lukutaitoryhmiä kokoontuu jo 50 kylässä. Pipliaseura yhteistyökumppaneineen on ainoa toimija, joka opettaa lukutaitoa vähemmistökielillä eli ihmisten omalla äidinkielellä.

Lukutaitotyön onnistumisen edellytys on luottamus. Kyläpäälliköiden luottamus takaa sen, että lukutaitoluokille löytyy motivoituneita osallistujia ja kaikkia osallistujia tuetaan oppimisessa.

Maan viranomaisten luottamus antaa työlle yhteiskunnallista painoarvoa.

– Olemme kuulleet hyvää palautetta myös hallituksen virkamiesten taholta: ”Emme tienneet aiemmin, että Pipliaseura tekee näin hyvää työtä!”, lukutaitokoordinaattori Patrick Gondwe iloitsee.

Lukutaito avaa oppimisen ovet

Aikuisina lukemaan oppineiden opintie ei vielä etene virallisia väyliä Malawissa – maan koulujärjestelmä ei toistaiseksi tunne peruskoulutusta aikuisopiskelijoille.

Pipliaseura on mukana lukutaitotoimijoiden verkostossa, joka käy keskustelua opetusviranomaisten kanssa siitä, miten aikuisena lukemaan oppineet saataisiin myös virallisen koulujärjestelmän piiriin.

– Aikuiskoulutus lisää ihmisten osallisuutta ja kykyä hyödyttää yhteisöjään ja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen, kertoo Malawin Pipliaseuran ohjelmajohtaja Wilfred Ngalawa.

Siitä huolimatta, että opinpolulla ei vielä ole virallista jatkoa, avaa lukutaito uskomattomat näkymät aikuisen elämässä. Lukemalla voi opiskella maanviljelyyn ja karjanhoitoon liittyviä asioita, ja sitä kautta saavuttaa välittömästi suurempia satoja sekä parantaa perheensä toimeentuloa, ruokaturvaa ja hyvinvointia.

Lukutaidottomuus eriarvoistaa ihmisiä myös digitaalisesti. Koronapandemian mukanaan tuoma nopea siirtyminen etäopetukseen digitaalisille alustoille on työntänyt lukutaidottomia entistä syvemmälle marginaaliin: digitaalisiksi muutetut palvelut eivät saavuta lukutaidottomia. YK:n kestävän kehityksen tavoitteessa taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet vuoteen 2030 mennessä uhataan jäädä jälkeen. Siksi YK:n lukutaitopäivän tämän vuoden teema on digitaalisen eriarvoisuuden vähentäminen.

Viidessä vuodessa jaot ovat oppineet lukemaan ja kirjoittamaan. He pystyvät lukemaan sanomalehtiä, erilaisia ohjeita ja käyttämään puhelinta.

Tämän kaiken tiedostavat myös tämän kevään uudet lukutaito-oppilaat.

Haluan tulla joksikin

Margret Jones aloitti lukutaitoluokan Nakapan jao-kylässä. Hän haluaa oppia lukemaan ja kirjoittamaan, koska ei ole koskaan käynyt koulua.

–  Luku- ja kirjoitustaidottomana en pysty allekirjoittamaan papereita, joissa vaaditaan allekirjoitusta. Tämän kurssin päätyttyä jatkaa lukutaidon oppimista lisää. Haluan tulla joksikin elämässäni ja päästä osalliseksi yhteisössäni, Margret sanoo.

Margret viljelee maata, kasvattaa maapähkinöitä ja makeaa perunaa. Hän haluaa pystyä lukemaan maatalouteen liittyviä ohjeita, tietää esimerkiksi mitkä ovat parhaita lannoitteita ja milloin niitä pitäisi käyttää. Oman asuinalueen kyläkehityshankkeista hän on lukutaidottomana jäänyt aiemmin ulkopuolelle.

Itsenäisyyden lisääntyminen nostaakin lukutaito-oppilaiden omanarvontuntoa. Se, että pystyy itse hoitamaan perheen sisäisen kirjeenvaihdon eikä tarvitse näyttää henkilökohtaisia papereitaan muille, lisää myöskin turvallisuudentunnetta.

Kirkkoon kunnioituksesta pappia kohtaan

Niille lukutaito-opiskelijoista, jotka ovat kristittyjä, myös Raamatun salaisuuksien avautuminen tuottaa suurta iloa. Kun pystyy itse lukemaan Raamattua, ymmärtää myös paremmin mitä jumalanpalveluksessa puhutaan.

– Aiemmin en pystynyt ymmärtämään asioita, joista kirkossa puhuttiin. Kävimme kirkossa vain kunnioituksesta pappiamme kohtaan, nigeriläinen Outeini Outchir muistelee.

Lukutaidon kehittämiseksi hankkeen piirissä on tehty monenlaisia lisälukemistoja naisille. Osa on Raamatun kertomuksia, toiset taas tarinoita naisista, jotka ovat päässeet elämässä pitkälle.

Lukutaitohanke on auttanut jao-kansaa

Esimerkin voima on tärkeä näille naisille, jotka ovat vasta oppineet lukemaan: tarinat nostavat katseen omaa arkea pidemmäs. Mikä minusta voikaan nyt tulla, kun niin moni asia on ensimmäistä kertaa mahdollista?

Viidessä vuodessa lukutaitohanke on ehtinyt muuttaa elämää jopa 80 kylässä. Ihmiset ovat oppineet lukemaan ja kirjoittamaan. He pystyvät lukemaan sanomalehtiä, erilaisia ohjeita ja käyttämään puhelinta.

– Kun näen ihmisen, joka ei ole koskaan aiemmin osannut lukea tai kirjoittaa, oppivan nuo taidot, tunnen suurta iloa ja kiitollisuutta myös Jumalaa kohtaan, myhäilee lukutaitokoordinaattori Patrick Gondwe.

Lahjoita lukutaito!

 

Lukutaidon vaikutuksia pähkinänkuoressa

  • Lukutaito on uuden oppimisen perusta
  • Lukutaitoinen tulee osaksi virallista yhteiskuntaa
  • Vanhempien lukutaito vaikuttaa myönteisesti lasten kouluttautumiseen
  • Lukutaidon opetus vähemmistökielellä tukee kielen asemaa yhteiskunnassa

Pipliaseuran lukutaitotyö kartalla

Lukutaitoa naisille Afrikassa?

Pipliaseuran lukutaito-ohjelma, joka toimii viidessä eri maassa: Etiopiassa, Keniassa, Malawissa, Namibiassa ja Tansaniassa. Opetamme 20 000 aikuista naista lukemaan omalla äidinkielellään. Käynnistämme näin hyvän kierteen, joka tuo toimeentuloa, turvallisuutta ja terveyttä myös tuleville sukupolville.