AJANKOHTAISTA, TIEDOTE, YLEINEN |

Raamatunkäännöstyö elvyttää kuihtuvia vähemmistökieliä

Perjantaina 17.6. päättyi Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi Lahdessa. Media on uutisoinut alkuperäis- ja vähemmistökielten katoamisesta. Raamatunkäännöstyössä kääntäminen vähemmistökielelle ja ihmisten omalle kielelle nähdään silti arvokkaana ja merkityksellisenä.

Käännöstyö ylläpitää kielen rikkautta, samalla vahvistetaan vähemmistöön kuuluvien identiteettiä, sanoo käännöstyön johtaja Seppo Sipilä Suomen Pipliaseurasta.

Sipilän mukaan käännöstyön takana on myös suuri kristillinen periaate, jossa asetutaan vähemmistön puolelle. Vähemmistöt ovat valtakulttuuriin nähden heikommassa asemassa.

Yksilön kannalta omakielisellä raamatunkäännöksellä on arvo sinänsä. Äidinkieli on merkittävä ymmärtämisen kannalta. Se on ihmisen tunnekieli. Omakielinen Raamattu elvyttää kieltä ja koskettaa lukijaa.  Usein Raamattu ja siihen liittyvä kirjallisuus on ainoaa kirjallista materiaalia vähemmistön omalla kielellä.

Raamatunkäännöstyötä 12 suomensukuiselle kielelle

Suomen Pipliaseura on tukenut jo viisitoista vuotta Raamattu Suomen suvulle -hanketta, jonka tavoitteena on kääntää Raamattu tai jokin sen osa 12 Venäjän federaatiossa käytettävälle suomen sukuiselle vähemmistökielelle tai sellaisen päämurteelle.  Hanke aloitettiin virallisesti vuonna 2001, ja sen arvellaan päättyvän vuonna 2023.

Käännökset laativat kunkin kielen tai murteen sellaiset äidinkieliset puhujat, joilla on oman kielensä erinomainen taito. Mukana on kielentutkijoita, toimittajia, kirjailijoita ja opettajia. Heidän tukenaan toimii käännöstarkastajia, jotka on koulutettu tehtävään. Hanketta hallinnoi Helsingissä toimistoaan pitävä Raamatunkäännösinstituutti, ja siihen osallistuu muiden mukana myös Suomen Pipliaseura.

Käännöstyöllä ja käännöksillä on merkittävä vaikutus. Valmistuneet ja julkaistut käännökset vastaavat kirkkojen ja niiden yksittäisten jäsenten hengelliseen tarpeeseen.

Raamattuja ja uskonnollisia kirjoja käytetään myös näiden kielten oppikirjoina, koska mitään muuta kirjallisuutta ei välttämättä ole, Seppo Sipilä sanoo.

Käännökset tukevat vähemmistökielten vaalimista. Käännöstyöhön liittyy laaja sanaston ja kieliopin tarkastelu. Raamattu sisältää paljon kohdekulttuureille tuntematonta ainesta, joka täytyy tavalla tai toisella sanoittaa niin, että lukijatkin sen ymmärtävät. Lähtökohdat työlle saattavat olla haastavat, mutta työtä se ei ole estänyt.

Vepsän Uuden testamentin ilmestyessä 2006 nyt jo edesmennyt Petroskoin valtionyliopiston professori Maria Mullonen sanoi, että kun käännöstyötä aloitettiin, hän luuli hankeen epäonnistuvan. Professori Mullonen ajatteli vepsän olevan jo siinä määrin taantunut, ettei Uuden testamentin kääntäminen onnistuisi. Kun käännös menestyksellisesti saatiin julkaistua, hän myönsi erehtyneensä. Vepsä osoittautui eläväksi ja rikkaaksi kieleksi, jotka kannattaa vaalia ja käyttää.

Suomen Suku -hanke valmistumassa

Raamattu Suomen Suvulle -hanke on jo kääntynyt loppusuoralle. Neljän kielen osalta sovittu tavoite on jo saavutettu. Nämä ovat hanti, mansi, vienankarjala ja vuorimari. Hanti ja mansin tapauksessa tavoitteena olivat evankeliumikäännökset. Vienankarjalan ja vuorimarin tapauksessa tavoitteena oli Uuden testamentin julkaiseminen. Vienankarjalan Uusi testamentti julkaistiin 2011 ja vuorimarin Uusi testamentti 2014.

Graafi_lr_Raamatunkäännöstyö_Venäjällä

Kahdeksan kielen kohdalla käännöstyö on vielä kesken, mutta vuoteen 2017 mennessä hantia ja mansia lukuun ottamatta kaikille hankkeeseen kuuluville kielille on julkaistu ainakin Uusi testamentti.

Vuoden 2017 jälkeen käännöstyö jatkuu vielä ersämordvan, komin ja marin kielten parissa. Näiden kielten kohdalla tavoitteeksi on asetettu koko Raamatun kääntäminen ja julkaiseminen. Ersämordvan Raamattu valmistuu vuonna 2021, komin Raamattu 2022 ja marinkielinen Raamattu 2023 mennessä.

Udmurtinkielinen Raamattu julkaistiin jo vuonna 2013. Valmistunut raamatunkäännös käsittää Vanhan ja Uuden testamentin kirjat, mutta työ jatkuu Vanhan testamentin apokryfikirjojen parissa. Tämän työn arvioidaan päättyvän 2016.

Kolme saamenkielistä käännöshanketta

Saamelaisten kielten kieliperheeseen kuuluu noin yhdeksän eri kieltä, joista suurin on pohjoissaame. Saamen kielten puhujien lukumäärää ei tarkasti tunneta, koska Pohjoismaissa väestökirjanpitoon ei liitetä tietoa äidinkielestä. Suomen Pipliaseura on mukana inarin-, pohjois- ja koltansaamen käännöshankkeissa.

Pohjoissaame on saamen kielistä suurin. Sitä puhuu Pohjoiskalotin alueella arviolta 30 000 ihmistä. Suomen suurin saamelaiskylä on kuitenkin Helsinki. Pipliaseura yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Pipliaseurojen kanssa laatii uutta raamatunkäännöstä pohjoissaameksi. Uuden testamentin kokeilupainos ilmestyi vuonna 1998. Koko Raamattu aiotaan julkaista vuonna 2019.

Inarinsaame on ainut aidosti kotoperäinen kieli Suomessa. Sitä puhutaan vain Inarinjärven ympäristössä ja puhujien määrä on aina ollut pieni. Tällä hetkellä inarinsaamen puhujia on vajaa 500. Viimeisinä vuosina kieltä on elvytetty aktiivisin toimenpitein.

Inarinsaamen Uuden testamentin käännöstyö on käynnissä. Käännösprojektia johtaa inarinsaamesta väitellyt FT Marja-Liisa Olthuis, sanoo Seppo Sipilä.

Olthuis on väitellyt tohtoriksi inarinsaamen lajinimistä ja kirjoittanut inarinsaamen kieliopin ja sanakirjan.

Koltansaame on Suomessa puhutuista saamen kielistä kaikkein uhanalaisin, vaikka sitä puhutaan myös Norjassa ja Venäjällä. Koltansaamen puhujia on vajaa 500. Pipliaseura yhdessä Suomen ortodoksisen kirkon kanssa on kääntänyt osia Uudesta testamentista koltansaameksi. Johanneksen evankeliumi ilmestyi vuonna 1988. Käännöstyö jatkuu Luukkaan evankeliumin parissa.

Lisätietoja

SUOMEN PIPLIASEURA
Seppo Sipilä, käännöstyön johtaja, seppo.sipila@piplia.fi, puh. 010 838 6514
Terhi Huovari, viestintäjohtaja, terhi.huovari@piplia.fi, puh. 040 546 9016

KUVAMATERIAALI
www.piplia.fi/materiaalit

Graafi Raamatunkäännöstyö Venäjällä sekä kuvia suomensukuisten vähemmistökansojen parista. Mainittava LÄHDE: Suomen Pipliaseura

Artikkelin kuva yllä: Udmurtinkielinen Raamattu valmistui vuonna 2013. Kuva: Timo Tikka