Puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan katsaukset

Murrosaikojen keskellä

Vuosi 2020 oli Suomen Pipliaseuran työssä toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistunut, vaikka kaikki vuoden alussa lupaavilta näyttävät suunnitelmat eivät toteutuneetkaan aiotulla tavalla. Vuoden 2020 alkuviikkoina Suomeen asti ehtinyt koronapandemia pakotti etsimään uusia tapoja palvella kirkkoja ja seurakuntia niiden saaman lähetystehtävän toteuttamisessa.

Suomen Pipliaseuran hallitus voi katsoa vuotta 2020 taakse päin kiitollisin mielin. Seuran kansainvälisessä työssä asetetut tavoitteet saavutettiin kohtuullisen hyvin. Seuran raamatunkäännöskonsultit löysivät nopeasti uuden tavan tukea käännösryhmiä etäyhteyksiä ja verkkopohjaista Paratext-ohjelmaa hyödyntäen. Osa lukutaito-ohjelmista oli lyhyitä jaksoja tauolla, mutta kokonaisuutena katsoen työ eteni kuitenkin tavoitteiden suuntaisesti. Raamatun käyttöä edistävät kansainväliset hankkeet kärsivät ehkä eniten pandemian vaikutuksesta. Mutta esimerkiksi Egyptin Pipliaseura kehitti varsin nopeasti uusia digitaalisia keinoja tavoittaa nuoria. Taloudellisesta näkökulmasta keskeisimpiä haasteita olivat huhtikuulle sijoittuvan valtakunnallisen kolehdin tuoton jääminen alle kymmenesosaan totutusta sekä vihkiraamattujen menekin romahtaminen koronarajoitusten vuoksi. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskusrahasto kompensoi kolehtimenetystä erityisavustuksella, ja ulkoministeriö vapautti kansalaisjärjestöt kehitysyhteistyöhankkeiden omavastuuosuudesta.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja muiden yhteisöjen tuki säilyi kuitenkin muilta osin vakaana. Yksityishenkilöiltä saadut lahjoitukset kasvoivat noin kymmenen prosenttia. Ilahduttavaa oli myös kustannustoiminnan kannattavuuden merkittävä paraneminen edellisvuoteen verrattuna. Joulukuun loppupuolella tuloutunut yli 200 000 euron testamenttituotto nosti vuoden 2020 tuloksen lopulta varsin positiiviseksi. Vuotta aiemmin laaditussa talousarviossa ennakoitiin vielä 180 000 euron tappiollista tulosta.

Vuoden 2021 suunnitelmat on laadittu varovaisten tuotto-odotusten varaan. Seurassa on käynnissä merkittäviä järjestelmäuudistuksia, jotka palvelevat toiminnan kehittämistä. Uskomme, että Suomen Pipliaseura voi alkaneena vuonna entistä vahvemmin tukea sekä kotimaisia että kansainvälisiä kumppaneita Raamatun ja sen sanoman saattamisessa kaikkien ihmisten ulottuville heille ymmärrettävällä kielellä.

Jukka Keskitalo
Oulun hiippakunnan piispa
Suomen Pipliaseuran hallituksen puheenjohtaja


UT2020 – kieltä, jota ihmiset ymmärtävät

Markku Kotila

Vuosi 2020 jää historiankirjoihin poikkeuksellisena vuotena. Suomen Pipliaseuran historian-kirjoihin se jää vuotena, jolloin Uuden testamentin sanoma tavoitti uudella tavalla suomalaiset mobiilikäyttäjät.

Lokakuussa saatiin päätökseen kahden ja puolen vuoden tiivis työrupeama. Seura julkaisi maailman ensimmäisen Uuden testamentin, joka on käännetty alkukielestä suoraan mobiililaitteille. Tasan kuukautta aiemmin Suomen evankelis-luterilainen kirkko asetti yhdeksi strategiseksi tavoitteekseen kunnianhimoisesti: ”Julistamme rohkeasti evankeliumia Kristuksesta muuttuvassa yhteiskunnassa ja uskonnollisessa kentässä. Käytämme kieltä, jota ihmiset ymmärtävät.” (Ovet auki, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026.)

Suomen evankelis-luterilainen kirkko oli uuden käännöksen merkittävin ulkoinen rahoittaja. Perusluonteeltaan käännös on kuitenkin ekumeeninen. Ohjausryhmässä olivat edustettuina kaikki keskeiset kirkkokunnat ja yhteisöt. Uuden käännöksen tekstin vahvisti Suomen Pipliaseuran hallitus. Yhteinen matka uuden käännöksen parissa alkoi jo vuoden 2018 alussa.

UT2020 löysi heti julkaisupäivänään 22.10.2020 melkoisen määrän lukijoita ja kuulijoita. Merkittävä tekijä luotettavan ja sujuvan käännöksen suosiossa on onnistunut äänituotanto. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana UT2020:n Matteuksen evankeliumi oli avattu Raamattu.fi-palvelussa yli 300 000 kertaa. Piplia-sovelluksella oli yli 22 000 käyttäjää, joista valtaosa oli tullut UT2020:n myötä käyttäjiksi. Keskimääräinen käyttäjäkohtainen sitoutumisaika on yli yksi tunti.

Tässä vaiheessa voidaan jo syystä puhua raamattuherätyksestä. Raamattu ei myöskään ole vuosiin herättänyt vastaavaa myönteistä huomiota mediassa. Suomen Pipliaseura katsoo rohkeasti eteenpäin ja selvittelee mahdollisuuksia jatkaa käännöstyötä Vanhan testamentin puolelle. Hyvin alkanutta työtä on vaikea jättää kesken.

Markku Kotila
Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja


SPS Vuonna 2020 (pdf)
SPS Tilinpäätös 2020 (pdf)

Toiminnan tuotot ja kulut 2020
Tuloslaskelma ja tase 2020