AJANKOHTAISTA, TIEDOTE, YLEINEN |

TIEDOTE: TA-VA-TAAN kylässä -raamattutapahtuma kantoi valon viestiä

Viikonlopun TA-VA-TAAN kylässä -ekumeeninen raamattutapahtuma kokosi ihmiset Jyväskylään kansainvälisen lukutaitotyön äärelle. Tuoreita kuulumisia Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelman pilottimaasta Malawista toi Suomen Pipliaseuran vieras ohjelmajohtaja Wilfred Ngalawa Malawin Pipliaseurasta.

Valo saapuu kaupunkiin

Tapahtuma alkoi lyhtyjen kantamisella Taulumäen kirkon käytävää pitkin kirkon etuosaan. Valo saapuu kaupunkiin -avajaistilaisuudessa erikieliset ja kulttuuriset valonkantajat lukivat itselleen tärkeitä raamatunkohtia omalla äidinkielellään. Mukana lukijoiden joukossa olivat Malawin Ngalawan lisäksi Jyväskylän seurakunnan vieraat Alemu Tumiso, Markos Shanko ja Degu Genffe, jotka edustivat Mekane Yesus -kirkon ja teologisen seminaarin ylintä johtoa Etiopiasta. 

Kolmekuutoset-lapsikuoron iloiset esitykset virittivät väkeä juhlaviikonlopun viettoon. Alun tervehdyssanat lausuivat Jyväskylän kirkkoherra Arto Viitala, Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan isä Timo sekä Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila.

Viitala totesi, että lukutaito on Jyväskylälle läheinen aihe – perustettiinhan nykyiseen yliopistokaupunkiin jo vuonna 1863 Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Hän muistutti, että juhlassa on kysymys myös Jumalan lähetyksestä raamatunkääntämisen ja lukutaitotyön kautta. Isä Timo kuvasi, miten kristittynä oleminen merkitsee matkalla olemista. Yksi kristinuskon varhaisimpia nimityksiä on tie. – Tämä viikonloppu on tien etsimistä, liikkeelle lähtemistä ja yhdessä kulkemista, isä Timo sanoi.

Kotila vei ajatukset raamatunkääntämiseen:  7 000 kielestä 675 kielellä on koko Raamattu, Uusi testamentti 1 500 kielellä ja joku Raamatun kirja 1 135 kielellä. – Tuntuu, että matka on pitkä, Kotila totesi. –  Muistan kuitenkin sen ajan Pipliaseuran pääsihteerinä, kun koko Raamattuja oli vain 450 kielellä. Me kuljemme kohti maalia. Maailmassa on silti 200 miljoonaa ihmistä, joilla ei vielä ole Raamattua omalla äidinkielellä.

Työ on kesken myös siinä, miten Raamatun teksti tavoittaa ihmiset. Kuvitelkaa pappi, jonka pitäisi pitää kirkossa saarna, mutta hän ei osaisi lukea Raamattua. Hänen saarnansa perustuu tekstiin, jonka hän muistaa ulkoa. Maailman lukutaidottomista 70 prosenttia on naisia. – Raamatunkääntäminen ja lukutaito kuuluvat yhteen. Olemme Jyväskylässä ydinasian äärellä – että Jumalan sana voi saavuttaa jokaisen ihmisen sydämen, Kotila sanoo.

Lukutaito Malawissa tuo toivoa

Valosta puhui myös ohjelmajohtaja Wilfred Ngalawa tapahtuman pääjuhlassa. – Lukutaidottomina olemme olleet sokeita ja nyt haluamme oppia lukemaan, jotta näemme, Ngalawa kertoi oppilaiden sanoneen hänelle.

Pipliaseurojen monivuotinen Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma alkoi Malawista, jossa pilottina käynnistettiin jaonkieliset lukutaitoluokat. Lukutaidottomuus on Malawissa yleistä, sillä lukutaitoisia aikuisia on 62 prosenttia, naisista vain 55 prosenttia osaa lukea. Kolmekymmentä varsinaista lukutaitoryhmää aloitti huhtikuussa. 600 oppilaan on määrä valmistua syksyllä. Pipliaseuran kaksi yhteistyökumppania aloitti uudet lukutaitoryhmät myös 600 oppilaalle, joissa hyödynnetään samaa opetusmateriaalia.

Lukutaitoluokalta valmistuneet oppilaat voivat lainata pipliaseurojen kehittämää lukumateriaalia yhteisestä kirjastosta. On tärkeää, että myös lukutaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on mahdollista.

Ekapeli avaa lukutaitoa maailmanlaajuisesti

TA-VA-TAAN kylässä -raamattutapahtumassa puhuttiin myös lukutaidosta Suomessa. Keväällä 100 vuotta täyttävä Keski-Suomen Pipliaseura juhli merkkivuottaan järjestämällä Lukutaitoa maailman kyliin -tilaisuuden. Jyväskyläläinen UNESCO-professori Heikki Lyytinen kertoi Ekapelistä, joka on kehitetty tukemaan lukivaikeuksista kärsivien lasten lukutaidon oppimista. Ekapelillä on Lyytisen mukaan ollut jo puoli miljoonaa käyttäjää. Ekapeli on Heikki Lyytisen, Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Niilo Mäki -instituutin yhteistyössä kehittämä oppimispeli.

Lyytisen mukaan Lukutaidon opettaminen on parasta kehitysapua, ja Raamattu on usein ainoa vähemmistökielelle käännetty kirja. Lyytinen kertoi, että Afrikassa on merkittävä lukutaitotuen tarve ja siksi tutkimusta on painotettu sinne. Suomen kirjoitusjärjestelmä on hyvin samankaltainen kuin useissa afrikkalaisissa kielissä, joten tämän vuoksi Ekapeli saadaan kääntymään myös afrikkalaisille kielille.

Lukutaitoa raamatunlukutaidosta medialukutaitoon

Kirkon koulutuskeskuksen raamattuteologian kouluttaja Mika Aspinen pureutui raamattuluennolla raamatunlukutaitoon ja haastoi kuuntelijoita pohtimaan, ymmärtävätkö he, mitä lukevat. Raamatun lukeminen vaatii lukijalta paljon: vertauskuvien ymmärtämistä, myytinlukutaitoa ja ristiriitojen uudelleentulkintaa. Aspinen toi esimerkkien kautta näkökulmia siihen, miten monella eri tavalla Raamattua voi tulkita.

Yhtenä esimerkkinä hän nosti syntiinlankeemuksen ja käärmeen. Aspinen haastoi osallistujia pohtimaan käärmeen roolia. Oliko tämä tottelemattomuuteen viekoitteleva pahan ilmentymä vai haastaja? Syntiinlankeemus voidaan tulkita myös ihmisyyden kasvukertomuksena lapsuuden viattomuudesta ja puhtaudesta kohti aikuiseksi kasvamista. Elämä ei olekaan paratiisi. Käärme toimii kätilönä, joka houkuttelee ihmisen lapsuudesta kohti aikuisuutta. ”Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti.”

Näkökulmaa medialukutaitoon toi puolestaan Yle Jyväskylän toimittaja Mikko Maasola. – Nykyään kannattaa ja täytyy nähdä entistä enemmän vaivaa uutisten etsimisessä ja hakea itselle merkityksellisiä sisältöjä. Maasola pohti myös suomen kielen käytön köyhtymistä ”suoruuden alla”:  – Ironiaa ja satiiria ei enää ymmärretä, vaan ne tulkitaan kirjaimellisesti. Tämä näkyy erityisesti nettikeskusteluissa, joissa tällainen tyyli aiheuttaa väärinkäsityksiä. Myös lukemisen ja erityisesti kaunokirjallisuuden lukemisen vähentyminen sai Maasolan mietteliääksi. Leikkisästi hän näki omana toivetyönään ”lukukoiran” tehtävän, jossa kuuntelu on tärkeää.

Musiikkia ja ohjelmaa kaikenikäisille

Päivällä oli tarjolla rinnakkaisohjelmaa perheen pienimmille: Siina & Taikaradio esiintyi kauppakeskus Sepässä järjestetyssä perhetapahtumassa.

Lauantai-illan päätteeksi Nyt ylös! Tulus-kuoro vetelee virsiä -konsertti veti Kaupunginkirkon täyteen väkeä. Yleisö sai nauttia jyväskyläläisten nuorten aikuisten vanhojen virsien uusista, oivaltavista tulkinnoista. Korkeatasoinen kuoro johdatti iltaa tangosta humppaan ja Irlannin nummilta venäläisiin iltamiin pelkästään laulun ja äänten voimalla.

Sunnuntain helluntaimessut saattoivat juhlaväen kotimatkalle

Sunnuntaina Valoksi maailmaan -juhlamessua vietettiin Kuokkalan kirkossa sekä muita messuja lähialueen kirkoissa.

Juhlamessun saarnassaan Kuokkalassa kenttäpiispa Pekka Särkiö puhui, miten Pyhän Hengen työ vaikuttaa kuin kevään sade. Hengen työ voi näkyvällä tavalla muuttaa ihmistä, mutta tehdä työtä myös ihmisen sisimmässä. Samalla Jumala ei vaadi vaan antaa, ei tuomitse vaan pelastaa. Jumala vuodattaa henkensä kaikkiin ihmisiin. Kysymys on, haluaako ihminen tulla Jumalan rakastamaksi. Tänä helluntaina vietetään myös Kaatuneiden muistopäivää, mitä Särkiö myös muisti saarnassaan.

Messussa siunattiin myös uudet isoset tehtäväänsä, ja iloittiin, että Jyväskylässä 86,5 % rippikouluikäisistä käy rippikoulun. Messun liturgina toimi Tuija Mannström, avustajina Tuomas Palola ja Riku Bucht.

Messun ja koko tapahtuman päätössanoissa Arto Viitala puhui, miten Pyhä Henki kirkastaa Kristusta – ja miten se viime kädessä kirkastaa myös raamatunkääntämistä ja lukutaitoa, on lukutaidon opettaja. Markku Kotila viittasi Pipliaseuran työhön: – Helluntai on työssämme joka päivä.

Isä Timo toivoi, että tapahtumasta muistettaisiin jakamisen tärkeys. Meiltä kysytään vain yhtä asiaa: jaammeko omastamme. Viisi pientä leipää riittävät, jos meillä on tahtoa jakaa. Toiseksi isä Timon toivoi ihmisille lukutahtoa: tahtoa lukea, nähdä ja ymmärtää.

TA-VA-TAAN kylässä -tapahtuman eri tilaisuuksien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli noin 1 360 ihmistä.

 

LATAA KUVIA TAPAHTUMASTA:

www.piplia.fi/materiaalit

LISÄTIETOA

SUOMEN PIPLIASEURA
Terhi Huovari, viestintäjohtaja, terhi.huovari@piplia.fi, 040 546 9016
Katri Saarela, viestintäsuunnittelija, katri.saarela@piplia.fi, 050 441 5298

www.piplia.fi | www.agricola.fi