YLEINEN |

Tämä kirja kannattaa lukea

Teologian tohtori Teemu Kakkurin kirjoittama historiateos Raamattuja Suomen kansalle – Suomen Pipliaseuran historia 1812–1947 osa 1 julkistettiin Tampereen raamattutapahtumassa.

Hanke historiateoksen kirjoittamiseksi alkoi jo vuonna 2011. Työ oli vaativa ja vei tutkimuksineen aikaa nelisen vuotta. Kirja kertoo paitsi Suomen Pipliaseuran historiasta, myös suomalaisesta raamatunkustannus- ja levitystyöstä. Kansainvälinen raamattuseuratyö liikkui akselilla Lontoo, Tukholma ja Pietari. Suomalaiskansallinen kirkko halusi kuitenkin jo 1900-luvulla päästä omavaraiseksi Raamattujen kustantamisessa ja levittämisessä. Raamattukustannus nähtiin kansallisena asiana.

Historiateos kuvaa lukijaa kiinnostavalla tavalla Suomen Pipliaseuran perustamiseen vaikuttaneita seikkoja. Raamattuja ei ollut saatavilla, ja vuonna 1804 perustettu Britannian ja ulkomaiden Pipliaseura kiinnostui kaukaisesta Suomesta lahjoittaen 500 puntaa raamattutyöhön. Eurooppalainen raamattuherätys vaikutti voimakkaasti Pipliaseurojen syntyyn. Skotlantilainen lähetystyöntekijä John Paterson oli huolissaan suomalaistenraamattupulasta. Hän sai myös Turun piispa Jacob Tengströmin vakuuttumaan, että asialle pitää tehdä jotain. Suomen Pipliaseura perustettiin Jacob Tengströmin johtamassa perustamistilaisuudessa Turussa 24.3.1812.

Pipliaseuran ensimmäinen Uusi testamentti julkaistiin vuonna 1815; ensipainos oli 8 000 kpl. Koko Raamatun vuoro oli 1817. Maan kirjapainot eivät pystyneet vastaamaan laajamittaiseen raamatunpainamiseen, joten seura päätti perustaa oman kirjapainon. Hakemus lähetettiin suoraan keisarille. Seura oli kristilliselle yhdistystoiminnalle edelläkävijä. Jäsenmaksuilla kustannettiin Raamattujen ilmaisjakelut. Raamattuja levitettiin pääosin seurakuntien kautta.

Edullisten Raamattujen kysyntä nousi herätysliikkeiden vahvistuessa. Pikapainokoneen yleistyminen 1840-luvulla helpotti nopeaa painamista. Raamattujen saatavuudella oli suuri vaikutus suomen kirjakielen muotoutumiseen ja kansan lukutaidon paranemiseen; kun kotona oli kirja, se innosti myös lukemaan.

Suomen Pipliaseuran toiminta muuttui kansallisesta raamatunlevittäjästä osaksi maailmanlaajuista raamattulähetystä ja yhteistoimintaa vuonna 1947, kun Yhtyneet Raamattuseurat vihdoin perustettiin.

Haasteellinen kirjoitustyö

Historiateoksen kirjoitustyö kesti runsaat kolme vuotta. Teemu Kakkuri on tulokseen tyytyväinen, vaikka valmis kirja saakin mielen haikeaksi. – Laatikossa olisi vielä paljon aineistoa ja muistiinpanoja. Eikö niitä enää voikaan käyttää, nytkö se jo tuli valmiiksi?, Kakkuri pohdiskelee.

Pyyntö ja haaste kirjan kirjoittamiseen tuli Kakkurille juuri oikeaan aikaan. – Historian kirjoittaminen on kuin talon rakentamista: aineksia on siellä täällä ja mielessä jonkinlainen piirros lopputuloksesta. Joka sekin muuttuu työn edetessä.

Historiateoksen kirjoittaminen vaati paljon lähteiden keräämistä ulkomailla ja kotimaisissa arkistoissa. Cambridgessa sijaitsee Britannian ja ulkomaiden Pipliaseurojenarkisto, josta löytyi paljon tietoa. Kirjassa on muun muassa 570 henkilön nimeä.

– Vanhojen asiakirjojen lukeminen oli joskus vaikeaa. Käsialat olivat vanhaa ortografiaa, kynänjälki haaleaa ja kieliä paljon. Kahdensadan vuoden takainen ruotsi ja englanti ovat erilaisia kuin nykyiset kielet. Haasteellista oli löytää teokselle ”juoni”. Historiateoksen vaarana on, että siitä tulee vain kokoelma detaljeja ja päätösten referointia.

Teemu Kakkuri toivoo, että kirja löytäisi monien erilaisten lukijoiden käsiin. – Olen pyrkinyt kirjoittamaan niin, että teoksesta olisi iloa ja hyötyä kenelle tahansa historiasta ja kirkkohistoriasta kiinnostuneelle. Ei vain raamattulähetyksestä kiinnostuneille.

Hän muistuttaa, että tämä on vasta historiateoksen ensimmäinen osa. Lisää on siis luvassa.

Tärkeitä vuosilukuja

  • 1730–luku Eurooppalainen raamattuherätys alkaa.
  • 1812 Suomen Pipliaseura perustetaan.
  • 1817 Ensimmäinen Suomen Pipliaseuran kustantama suomenkielinen Raamattu julkaistaan. Avataan oma kirjapaino.
  • 1818 Ensimmäiset alueseurat aloittavat toimintansa.
  • 1851–1889 Raamatusta tulee koko kansan kirja: painetun sanan nousukausi.
  • 1890–1905 Raamatunlevityksestä tulee kansallinen kysymys.
  • 1939–1945 Toisen maailmansodan aikana Raamattuja jaettiin mm. sotavangeille.
  • 1946 Yhtyneet Raamattuseurat perustetaan ja Suomen Pipliaseurasta tulee pysyvästi osa kansainvälistä yhteisöä.

Kiinnostuitko kirjasta? Siirry Pipliakauppaan.