AJANKOHTAISTA, TIEDOTE, YLEINEN |

TIEDOTE: Raamattu Suomen Suvulle -kiitosjuhlaa vietettiin viikonloppuna

Lukekaa ja rukoilkaa omalla kielellänne. Näin säilytätte sen. – Isä Mihail Atamanov puheessaan Uspenskin katedraalissa.

Raamatun lukeminen omalla kielellä on mahdollista yhä useammalle suomalais-ugrilaiselle, sillä Raamattu Suomen Suvulle -ohjelman kaikki 10 Uutta testamenttia ovat nyt valmistuneet. Tänä vuonna saatiin päätökseen viimeinen, komipermjakin Uuden testamentin käännös; se on niin tuore, että odottaa vielä painamista. Sitä edellinen, yhdeksäs Uusi testamentti valmistui mokšamordvaksi vuonna 2016.

Raamattu Suomen Suvulle -kiitosjuhlaan Helsinkiin kokoontui viikonloppuna 90–100 ihmistä ensin lauantaina Uspenskin katedraaliin ja sunnuntaina kiitosjuhlaan Helsingin Vapaakirkkoon. Lokakuun toinen viikonloppu oli sopivasti myös Ekumeenisen lähetyspyhän aika. Uspenskin katedraalissa vietettiin ensin vigiliaa, minkä jälkeen jatkui sukukansojen juhla. Puheen pitivät ylidiakoni Mihail Atamanov Udmurtiasta sekä Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila. Arkkipiispa Leo lausui juhlan päätössanat.

Viikonlopun kestäneeseen kiitosjuhlaan saapui Venäjältä kaikkiaan kuusi vierasta, joista suurin osa on raamatunkääntäjiä: Mihail Atamanov, udmurtin kieli; Daniil Popov, komi; Olga Kuukauppi, mokšamordva; Larissa Orzajeva, mari; Zinaida Dubinina, aunuksenkarjala ja Nina Zaitseva, vepsä. Lisäksi suomalaiset käännöstarkastajat edustivat kuutta muuta kieltä ja/tai tulkkasivat niitä: Marja Kartano, udmurtin kieli; Riitta Pyykkö, ersämordva; Tiina Ollikainen, mari/vuorimari; Juhani Makkonen, hanti ja mansi; Anne Kuosmanen, komipermjakki ja Sinikka Saari, vienankarjala.

Useat raamatunkääntäjät ja käännöstarkastajat ovat tehneet pitkään läheistä yhteistyötä, jotkut lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Ilmassa oli siksikin yhteisen sukujuhlan tuntua. Samalla juhlamieltä nosti se, että kaikkien eri kielten kääntäjien kokoontuminen yhteiseen tilaisuuteen samaan aikaan on harvinaista.

Kiitollisuus täytti mielen ja sydämen

Sunnuntain juhlassa kuultiin kaikkien vieraiden tervehdykset samalla, kun raamatunkääntäjät lukivat Raamattua kukin omalla kielellään. Päätöspuheessaan Suomen Pipliaseuran kansainvälisen työn johtaja Richard Brewis kertasi kuulleensa päivän aikana toistuvasti mm. sellaisia sanoja kuin taistelu, syvä kiitollisuus, saavutus, onnittelut, aarre ja yhteistyö.

Taistelua on tarvittu, sillä raamatunkääntäjän tie ei aina ole helppo. Vepsän kielen kääntäjä Nina Zaitseva kuvasi, miten hän alkuun ei uskonut, että käännöstyö vepsäksi olisi ylipäänsä mahdollista. Työtä aloitettaessa vepsän puhujia oli jo niin vähän, että Zaitseva pelkäsi, ettei kieli ole enää tarpeeksi elinvoimainen ja ettei työ onnistuisi. – Mutta Jumalan suunnitelmat olivat toiset, hän sanoi. – Jumala antoi silmän, Jumala antoi korvan ja voimakkaan kätensä. Jostain, kuin muistin pohjalta löytyi sanoja, joiden olemassaolosta emme tienneet, hän kertoi. Vepsänkielinen Uusi testamentti ilmestyi vuonna 2016.

Nuorta raamatunkääntäjien polvea edusti mokšamordvan Olga Kuukauppi. Hän kertoi löytäneensä netistä Neuvostoliiton aikaisen tekstin mokšaksi, jonka aikalaiset olivat kirjoittaneet. Sisältönä oli: Jumalaa ei ole olemassa. Raamattu on tarua. Jumala ei voi auttaa, jos teillä on vaikeaa, jokin sairaus tai teitä pelottaa. – Missä nämä ihmiset ovat nyt?, hän kysyi. – Heitä ei ole. Mutta Jumala on elävä edelleen. Ja nyt kun olemme sairaita tai pelkäämme, voimme kääntyä Jumalan puoleen ja saada myös vastauksen. Saamme vastauksen Hänen sanastaan: ”Minä olen teidän kanssanne, älkää pelätkö.” Omalla kielellä, mokšankielisestä Raamatusta.

Tarinoiden ja muisteluiden pohjavireenä oli syvä kiitollisuus: nyt voimme lukea sanaa omalla kielellämme. – Olen nyt ymmärtänyt, että Jumalan kanssa voi myös puhua omilla sanoilla. Jumala on tullut lähemmäs, viereeni, sanoi vienankarjalainen Raisa Ramšujeva lähettämässään viestissä. Omakielinen Raamattu on merkittävä myös vähemmistökansan identiteetin kannalta. – Käännös on nostanut meidät maailman muiden kielten ja kansojen joukkoon ja rinnalle, sanoi usea.

Ohjelma takasi käännöstyön jatkuvuuden

Raamattu Suomen Suvulle -käännösohjelma alkoi vuonna 1991. Tällöin ohjelmaan otettiin mukaan 12 sukukieltä ja tavoitteena oli kääntää kullekin kielelle tai sen päämurteelle Uusi testamentti, koko Raamattu tai pienimmille kielille osia Raamatusta. Suunnitelluista käännöksistä kesken ovat enää ersämordvan, komin ja niittymarin raamatunkäännökset. Ensimmäinen suomalais-ugrilainen Raamattu Venäjällä julkaistiin udmurtin kielellä vuonna 2013 ja vuonna 2016 lisäksi sen deuterokanoniset kirjat. Tämä oli merkittävä raamatunkäännös siitäkin syystä, että Venäjän federaation alueella on udmurtin lisäksi ilmestynyt Raamattuja vain muutamalla muulla vähemmistökielellä.

Sekä Suomen että Ruotsin Raamatunkäännösinstituutin toiminnanjohtajat Anita Laakso ja Brane Kalcević viittasivat omissa puheenvuoroissaan työn alkuvaiheisiin. Neuvostoliiton hajoamisen aikaan 1990-luvun alussa heille alkoi tulla sukukansoilta yhteydenottoja omakielisten Raamattujen tarpeista. Asian edistämiseksi tarvittiin struktuuria. Virinnyt yhteistyö Suomen Pipliaseuran ja Yhtyneiden Raamattuseurojen kanssa toi hankkeille vakautta ja takuun siitä, että työtä saatettiin tehdä pitkäjänteisesti ja siten varmistaa kääntäjien koulutus, tarjota menetelmiä ja arvioida käännösten laatua.

Suomen Pipliaseuran raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä sekä toiminnanjohtaja Markku Kotila puhuivat aiheesta myös omissa puheenvuoroissaan. Sipilä mainitsi, miten menetelmät, tietotaito ja toimintakyky voidaan yhteistyössä varmistaa niin, että työ voidaan toteuttaa alusta loppuun:  – Raamatunkäännöksen menestyksen salaisuus on yhteistyö, hän sanoi. Kotila kiitti myös kaikkia suomalaisia tukijoita ja etenkin niitä ev.lut. seurakuntia, jotka ovat yhteistyösopimuksin mahdollistaneet työn jatkuvuuden.

Kiitosjuhlan järjestivät Raamatunkäännösinstituutti, Suomen Pipliaseura ja Avainmedia.

LISÄTIEDOT

Suomen Pipliaseura

Seppo Sipilä, raamatunkäännöstyön asiantuntija
seppo.sipila@piplia.fi, puh. 040 707 3704

Terhi Huovari, viestintä- ja varainhankintajohtaja
terhi.huovari@piplia.fi, puh. 040 546 9016

KUVAMATERIAALIA KIITOSJUHLASTA

www.piplia.fi/materiaalit