AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Virsien laulamisen tunnekokemukset säilyvät vuosikymmeniä

Yhteisen laulamisen kokemukset säilyttävät muistoja elämänkulun tärkeistä hetkistä ja yhteisöistä, joissa virsiä tai hengellisiä lauluja on käytetty. Laulamisen ja tunnekokemuksien suhdetta on tutkittu viisivuotisessa virsien ja hengellisten laulujen tutkimushankkeessa.

Hankkeen tuloksia esittelevä artikkelikokoelma julkaistaan 21.11.

Tutkimushankkeen johtajana toiminut dosentti Tapani Innanen on tutkinut Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden osanottajia. ”Yhteislaulu tarjoaa pitkäkestoisia tunnekokemuksia, joiden merkitys ulottuu vuosikymmenten ja sukupolvien yli”, Innanen kertoo.

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian väitöstutkija Riitta Linna toteaa, että virsilaulu aktivoi yhtä aikaa muistoja ja nykyhetkeen sijoittuvia aistikokemuksia.

Itä-Suomen yliopiston teologian osaston väitöstutkija Sari Murtonen on tarkastellut hengellisen musiikin merkitystä vuonna 2001 rippikoulunsa käyneiden elämänvaiheissa. Murtosen mukaan laulukokemukset luovat yhteisöllisyyttä, joka säilyy tärkeänä senkin jälkeen, kun kontakti alkuperäiseen yhteisöön on katkennut.

Virsien jumalanpalveluskäyttöä tutkineen Tuuli Murajan mukaan virrelle tyypillistä musiikkia ei voi rajata, eivätkä sen erot vaikkapa hengelliseen lauluun ole aina hahmotettavissa.

Virsien ja hengellisten laulujen tutkimushankkeessa on koordinoitu usean korkeakoulun ja Kirkon tutkimuskeskuksen yhteistä monitieteistä tutkimusta. Hankkeen kuluessa on syntynyt noin 40 maisteritutkielmaa ja useita varttuneiden tutkijoiden artikkeleita. Hankkeen tukemana on valmistumassa kuusi väitöskirjaa neljään eri yliopistoon. Hankkeella on myös kansainvälisiä tutkimusyhteyksiä erityisesti toisiin pohjoismaihin.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tukenut tutkimusta tekijänoikeusrahastostaan.