AJANKOHTAISTA, TIEDOTE, YLEINEN |

Yli tuhat raamatuntutkijaa Helsinkiin

Suomen historian suurin teologian alan tieteellinen konferenssi järjestetään Helsingin yliopistolla heinä–elokuun vaihteessa 30.7.–3.8. Paikalle saapuu yli tuhat eksegetiikan eli tieteellisen raamatuntutkimuksen asiantuntijaa. Viikon kestävä suurkonferenssi rakentuu kymmenistä ohjelmayksiköistä ja yhteisistä luennoista. Aihepiirit vaihtelevat laajasti teksti- ja kulttuurihistoriasta Raamatun tekstien käyttöön myöhempinä aikoina.

Esillä raamatunkääntäminen digitaaliseen muotoon

Suomen Pipliaseura ja Amerikan Pipliaseuran Nida Instituutti järjestävät yhdessä raamatunkääntämistä koskevan tilaisuuden, joka käsittelee raamatunkääntämistä digitaaliseen muotoon. Tilaisuudessa pohditaan käyttäjälähtöisen raamatunkääntämisen periaatteita ja digitaalisen ympäristön käännöstyölle asettamia vaatimuksia. Esimerkit liittyvät Suomen Pipliaseuran käynnissä olevaan käännöshankkeeseen, jonka tavoitteena on laatia ja julkaista mobiilikäyttöön soveltuva Uuden testamentin suomennos. DigiUT-nimellä kulkevan käännöksen on määrä valmistua syksyllä 2020.

Tilaisuudessa oman esityksensä pitävät Suomen Pipliaseurasta TT Seppo Sipilä, dosentti Niko Huttunen sekä FT Tuomas Juntunen, jotka vastaavat myös DigiUT:n käännöstyöstä. Tilaisuuden vetäjänä toimii FT Roy Ciampa Nida Insituutista ja panelisteina professori Timothy Beal ja FT Michael Hemenway. Tilaisuuteen voivat osallistua konferenssin osanottajat.

Tieteellinen konfrerenssi osin avoin yleisölle

– Jokaisena konferenssipäivänä Helsingin yliopiston Tiedekulmassa pidetään myös yksi tai kaksi esitystä, jotka ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Ohjelmassa on esimerkiksi tutkijahaastatteluja, kertoo Helsingin yliopiston Uuden testamentin kreikan yliopistonlehtori, dosentti Outi Lehtipuu. Lehtipuu on Helsingissä paikallisen järjestelykomitean vetäjä ja ollut aloitteellinen suurkonferenssin saamiseksi Suomeen.

Konferenssin kansainvälisesti tunnetuimpiin vierailijoihin lukeutuvat amerikkalaiset tutkijat Paula Fredriksen ja Adele Reinhartz, joita haastatellaan yleisölle avoimessa tilaisuudessa Tiedekulmassa keskiviikkona 1.8. kello 18:00. Heidän tutkimuksensa käsittelee varhaiskristillisyyttä ja sen osin kiistanalaista suhdetta aikansa juutalaisuuteen. Historiallinen näkökulma on auttanut hahmottamaan, että molemmat uskonnot olivat moniäänisiä jo niiden alkuvaiheissa. Fredriksen on toiminut myös historiallisena konsulttina englanninkielisissä dokumenteissa, muun muassa BBC:lle ja Frontlinelle.

Suo­ma­lai­sen raa­ma­tun­tut­ki­muk­sen mo­ni­puo­li­suut­ta ar­vos­te­taan maa­il­mal­la

Outi Lehtipuun mukaan suomalaisella eksegetiikan tutkimuksella on pitkien perinteiden lisäksi kansainvälisesti erittäin hyvä maine.

– Helsingin yliopiston eksegetiikan tutkimus on laaja-alaista. Maailmassa ei ole kovin monta yliopistoa, joissa tehtäisiin yhtä monipuolisesti alan tutkimusta. Myös laatu korreloi tässä tapauksessa määrän kanssa, mistä osoituksena ovat alan kolme tutkimuksen huippuyksikköä.

Teologisessa ja humanistisessa tiedekunnassa toimivat Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköt ovat mukana eri ohjelmakokonaisuuksien toteuttamisessa.


Eksegetiikan suurkonferenssi ”EABS Annual Conference & SBL International Meeting” järjestetään 30.7.–3.8. Helsingin yliopiston keskustakampuksella. Lisätietoja löydät SBL:n verkkosivuilta. Tiedekulmassa järjestetään joka päivä kaikille avoimia tilaisuuksia, joista löydät lisätietoja yliopiston tapahtumakalenterista.