AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Ainoa, joka ei päässyt kouluun

Naiset ovat asettuneet pulpetteihin tansanialaisessa Gairon kylässä. Lukutaitoryhmä on kokoontunut kylän kouluun – luokassa on hiirenhiljaista. Lukutaito-ohjaaja kirjoittaa taululle: ”Imama kagula chibuyu chikulu.”

Kieli on kagulun vähemmistökieltä, jota puhuu noin 340 000 ihmistä itäisessä Tansaniassa. 55,5 miljoonan asukkaan Tansaniassa puhutuin kieli on swahili ja hallinnon kielenä käytetään englantia.

Luokassa on toistakymmentä oppilasta, jotka ovat syyskuusta lähtien käyneet kolmesti viikossa opiskelemassa. Kurssi päättyy helmikuussa. Jokaisella naisella on oma tarinansa siitä, mikseivät he päässeet lapsena kouluun. Nyt he ovat saaneet aikuisena toisen mahdollisuuden.

Olin surullinen, koska olin perheeni lapsista ainoa, joka ei päässyt kouluun.

– Olin surullinen, koska olin perheeni lapsista ainoa, joka ei päässyt kouluun. Äiti tarvitsi apua kaksosten kanssa, eikä minulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin auttaa kotona. Vanhemmat sisarukseni saivat jatkaa opintoja ja myöhemmin kaksosetkin pääsivät kouluun, sanoo 22-vuotias lukutaito-oppilas Wini Magawa Tansanian Gairosta. Hänellä on kymmenen sisarusta.

Wini näki kirkossa mainoksen lukutaitoryhmästä. Hän päätti ilmoittautua mukaan, koska halusi oppia lukemaan omalla kielellään.

Wini ei lapsena ymmärtänyt, mistä hän joutui luopumaan jäädessään kotiin auttamaan äitiä. Hän oli juuri aloittamassa koulua, kun kaksoset syntyivät. Muut sisarukset olivat ylemmillä luokilla, joten vanhemmat kokivat, että on helpointa, jos Wini jää kotiin.

Jälkikäteen olen miettinyt, miksi minä en päässyt kouluun, vaikka kaikki sisarukseni pääsivät.

– Ystäväni yrittivät vakuuttaa, että minun pitäisi mennä kouluun ja jättää kotityöt. Sanoin, että perheeni on köyhä ja kaksoset ovat syntyneet. Kukaan muu ei ole auttamassa äitiä, olen pahoillani. Siihen aikaan en ymmärtänyt, mitä tein. Jälkikäteen olen miettinyt, miksi minä en päässyt kouluun, vaikka kaikki sisarukseni pääsivät. Jopa kaksoset menivät kouluun – olen ainoa, joka ei käynyt koulua.

Naapurit nauroivat

Winin lukutaitokurssin aloittaminen aikuisena herätti naapureissa hämmästystä.

Rukoilin, että Jumala auttaisi minua opinnoissa.

He nauroivat minulle ja sanoivat, että jätät kotityösi vain oppiaksesi lukemaan ja kirjoittamaan. He eivät uskoneet, että oppisin. Rukoilin, että Jumala auttaisi minua opinnoissa. Mieheni tuki minua tässä, joten uskoin itseeni, että minun on mahdollisuus oppia.

Nykyään naapurit ovat Winin puolesta onnellisia. Arki on helpottunut, sillä naapurit voivat lähetellä toisilleen tekstiviestejä soittamisen sijaan – se on myös edullisempaa. Winin unelmana on, että hänen omat lapsensa voisivat käydä hyvää koulua. Unelmana olisi myös lakiopinnot.

Lukutaito-ohjelma tuottaa tulosta

Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma toimii tällä hetkellä Etiopiassa, Keniassa, Malawissa ja Tansaniassa. Ohjelma laajenee tulevaisuudessa myös Namibian dhimban kielelle.

Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelman lukutaitokonsultti Johnstone Ndunde SIL International Africasta kertoo, että ohjelmalla on kolme tavoitetta:

– Päämäärinä on opettaa naiset lukemaan ja kirjoittamaan, kasvattaa pipliaseurojen kapasiteettia lukutaitotyössä ja ehkäistä naisten syrjintää yhteiskunnassa.

Malawista on ensimmäiset tulokset, joiden mukaan 53 prosenttia lukutaitokurssin aloittaneista naisista on valmistunut. 600 oppilaasta 307 naista ja 5 miestä valmistui viime vuonna. Tämä on iso luku, kun sitä verrataan aikuisten lukutaitotilastoihin yleisesti.

– Olemme kiinnostuneita myös siitä, mitä oppilaille tapahtuu valmistumisen jälkeen. Kurssin jälkeen lukutaito voi unohtua ympäristössä, jossa lukeminen ei ole yleistä, Johnstone sanoo.

Aikuiset eivät voi epäonnistua oppijoina.

Valmistuneita varten on tuotettu lukutaitoaineistoa ja erilaisia tarinoita, jotta naiset voivat ylläpitää lukutaitoaan. Tarinat kertovat afrikkalaisesta arjesta, mutta halukkaille on myös tuttuja raamatunkertomuksia. Tarinat auttavat oppilaita kiinnittymään Raamattuun ja samalla Raamatun lukeminen helpottuu. Jotkut oppilaat tulevat lukutaitoryhmään, koska he haluavat oppia lukemaan Raamattua. Tämä myös auttaa heitä kasvamaan kristittyinä.

Aikuiset eivät voi epäonnistua oppijoina, toteaa Johnstone, kun häneltä kysytään, mitä kurssin reputtaneille tapahtuu. Toiset saavuttavat päämäärän nopeammin kuin toiset.

Olemme myös nähneet oppilaiden valmistuvan yhdessä perheiden kanssa.

– Kannustamme aikuisia jatkamaan, vaikka he eivät läpäisisikään kurssia. He, jotka ovat hitaampia, voivat osallistua uudelleen lukutaitoryhmään, kunnes he oppivat, Johnstone sanoo.

– Oppilaat ovat hyvin motivoituneita. Vaikka naisilla välillä tulee muita menoja tai opinnot keskeytyvät, he tulevat aina takaisin. Olemme myös nähneet oppilaiden valmistuvan yhdessä perheiden kanssa.

Johnstonelle on palkitsevinta kohdata lukutaitoryhmän opiskelijoita. Hän saa energiaa siitä, kun näkee naisten oppivan.

Nyt minulla on omanarvontunto ja yksityisyys.

– Eräs nainen sanoi, että hänen piti mennä naapuriin lukemaan tekstiviestejä, koska ei osannut lukea niitä. ”Nyt minulla on omanarvontunto ja yksityisyys”, hän sanoi. Minua koskettaa myös se, kun perheet sanovat, että tämä on parasta, mitä kylään on koskaan tuotu. Nämä asiat antavat minulle paljon energiaa, Johnstone sanoo.

TEKSTI | KATRI SAARELA

Lahjoita naisille lukutaito