AJANKOHTAISTA, BLOGI |

Blogi: Kalenterimerkintöjä

sydämiä leijailemassa

Mitä se tarkoittaa, että kalenteri näyttää, että nyt olisi juhlan aika. Toisille tällainen kalenterimerkintä tuottaa ahdistusta vuodesta toiseen. Kaikilla muilla on pitkät perineet ja rakkaat ihmiset ympärillään. Sukupöydät notkuvat herkkuja ja laulu raikaa, oli sitten kyseessä kirkollinen tai maallinen juhla.

Toisille juhla-ajat tuovat ahdistuksen lisäksi jopa pelkoja. Rahat eivät riitä ylimääräiseen tai loma aiheuttaa retkahduksen ja repii riidat auki. Näiden kahden ääripään välille mahtuu vielä monta muutakin tunnetta.

Ajattelen niin, että sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen ole sapattia varten. Elämän rytmittyminen muutenkin kuin oman elämän käänteiden vuoksi tekee parhaimmillaan ihmiselle hyvää. Mutta ei siksi, että asioita on tehtävä tietyllä perinteiden velvoittamalla tavalla. Juhlat ja kirkollisten pyhien tekstit ovat mahdollisuus peilata omaa elämää johonkin suurempaan. Joko iloon, joka on oman elämän tapahtumia suurempi tai suruun, jonka kautta avautuu valo. Kun uskaltaa katsoa varjoihin, näkee mitä sinne muodostuu. Pieni valonpilkahdus voi muuttaa asioita.

Jeesuksen syntymän juhla ei kuitenkaan pakota siihen, että kaappien on oltava siistejä. Johannes Kastaja ei vaadi mökkiä järven rannalla eikä pääsiäisaamuna ole pakko riemuita, jos elää oman elämänsä suurimman surun keskellä. Toisina jouluina olen luonut tunnelmaa, lahjonut ja muistanut muita. Toisina se on jäänyt vähemmälle. Toisina juhlina on ympärillä paljon ihmisiä ja toisina ei. Jokainen vuosi on ollut omanlaisensa.

Mutta minkään muotoinen leipomus tahi ihmisten määrä ympärillä ei tee asioista parempia tai huonompia. Mihin tänä vuonna kalenterimerkintä sinut pysäyttää, kun montaa perinnettä ei voikaa toteuttaa? Millaisia tunteita se nostaa esiin ja mihin menet siitä eteenpäin? Millainen on sinun rukouksesi juuri nyt?

Anna ajan olla ystäväni,
joka kulkee vierelläni,
eikä karkaa käsistäni
kuin kuriton, jota en saa koskaan kiinni.

”Mitä nyt on, sitä on ollut ennenkin, ja mitä vastedes on, sitäkin on ollut ennen. Jumala tuo esiin sen, minkä aika on vienyt.”
Saarnaaja 3: 15

Teksti: Ulla Oinonen
Kuva: Unsplash

Lue lisää

Arjen voimasanoja -blogi