Blogi: Kolmas kerta toden sanoo

Viime sunnuntaina 19.9. kävelijöiden saavuttua Turun tuomiokirkolle oli Agricola-kävelyä kävelty Pernajasta Turkuun jo kolmena vuonna vaihtuvin kokoonpanoin. Tänäkin kesänä yli sata peninkulmaa kuljettuani ja lukemattomia askeleita matkatovereideni kanssa lukutaidon hyväksi otettuani reitti on valmis ja vakiintunut sijalleen: Vanhaa kuninkaantie eteläistä haaraa myötäillen. Se on nyt myös löydettävissä karttana netistä kenen tahansa jalan tai vaikka pyöräillen kuljettavaksi.

Käveltyäni tuota yli 340-kilometristä reittiä olen saanut matkaseurakseni välillä täysin uusia tuttavuuksia ja välillä monia ennestään hyvin tuntemiani kulkijoita. Yhtä kaikki, seura on ollut miellyttävää ja reipasta. Olen saanut nauttia hienoista maisemista sekä monista antoisista keskusteluista mutkaista ja mäkistä Vanhaa kuninkaantietä kulkiessa. Välillä olemme kulkeneet vaiti, jos joku on kaivannut rauhaa. Matkaa on tehty monenlaisin varustuksin. Jollakin on ollut tekonivel, toisella keuhkovamma. Askeleet on sovitettu niin, että jokainen mukana ollut on saanut kulkea omaa vauhtiaan. Tauoilla sitten kärkijoukko odottaa häntää.

Joukko etenee siten aina mittarimadon tavoin. Kävelyn edetessä olemme saaneet nauttia syvästi ja monin aistein kauniin kotimaamme luonnosta. Kevään herääminen. kesän täyteys ja syksyn kypsyys ovat tulleet hyvin tutuiksi. Vain helteisin kesä ja kylmä talvi jäivät kokematta. Ensimmäisellä taipaleella Pernajasta Koskenkylään saimme tuta, mitä keli voi olla. Vettä tuli kaikissa olomuodoissa, kaikista mahdollisista kulmista. Muilla osuuksilla Hän, joka säät ja ilmat säätää, soi kulkijoille suotuisat kelit.

Kolmena vuonna kulkiessani yhteensä 37:nä päivänä, vain kuutena on satanut hetken kunnolla. Siis kiitos, Herra taivaan!

Agricola-kävelyn idea on ollut se, että kuljetaan Pernajasta Mikael Agricolan synnyinseuduilta Turkuun hänen virkapaikalleen keskiaikaisten kivikirkkojen kautta. Sitä reittiä Agricola on oletettavasti kulkenut suuntaan jos toiseenkin maita myöten kulkiessaan.

Kyseisiä vanhoja kivikirkkoja on Vanhan kuninkaantien varrella harvakseltaan. Tästä johtuu se, että päivämatkat ovat olleet melko pitkiä, useimmiten lähempänä kolmea kuin kahta peninkulmaa. Yöpymisten järjestäminen reitin varrella on ollut tähän asti hankalaa koronan vuoksi. Ei ole ollut sopivaa kokoontua saman katon alle, eikä majoituspalveluita ole ollut juurikaan tarjolla. Tästä poikkeuksena Salon seurakunta, joka ansaitsee muutnkin erityiskiitoksen pyhiinvaeltajien kohtelusta. Olimme saaneet kahtena vuonna yöpyä väljästi Halikon seurakuntakeskuksen suojissa.

Agricola-kävely on ollut tähän asti luonteeltaan omatoimista. Kävelyllä olemme tahtoneet tukea Pipliaseuran lukutaitotyötä itäisessä Afrikassa. Pipliaseura on vastaanottanut kävelijöiden ilmoittautumiset, mutta jokainen on vastannut kulkemisistaan ja eväistään. Kimppakyytejä ja eväitä on jaettu, samoin tarvittaessa rakkolaastareita ja lääkkeitä. Pipliaseura on evästänyt matkalaisia pyhiinvaelluskorteilla, joista voi selityksineen lukea pyhiinvaeltajan seitsemän tärkeää sanaa ja raamatunlausetta sielun rakennusaineiksi matkan varrelle. Vapaus, hiljaisuus, hengellisyys, kiireettömyys, jakaminen, yksinkertaisuus ja huolettomuus ovat sanoja, jotka syvenevät mielessä pitkiä taipaleita kulkiessa.

Luodattuani reittiä kolmen vuoden kuluessa, olen ilokseni havainnut sen herättäneen huomiota pyhiinvaelluksesta ja vaikkapa ihan vaan vaelluksesta kiinnostuneissa. Toivon sydämestäni, että ihmiset löytävät tämän tavan liikkua ja hiljentyä, ja että myös seurakunnat avaavat ovensa kulkijoille. Ei liene liioittelua toivoa, että reitin varren kunnat ja kaupungit heräävät tukemaan tällaista kotimaan matkailua alueellaan. Otettuani yhteyttä kaupunkien ja yritysten edustajiin, he ovat olleet mielestäni turhan arkoja pelätessään pyhiinvaelluksen hengellistä aspektia. Oletan, että esimerkiksi Espanjan ja Saudi-Arabian viranomaisilla ei ole esiintynyt turhaa kainoutta pyhiinvaellusta kohtaan, sen verran matkaajia nuo reitit luokseen vuosittain houkuttavat ympäri maailmaa.

Turvallisia askeleita kaikille teille ja muistakaa antaa tukeanne lukemattomille lukemattomille!

Teksti ja kuva: Hannu Holma, Agricola-kävelyiden vakiintunut vetäjä, laulunopettaja ja baritonitaiteilija