AJANKOHTAISTA, BLOGI, YLEINEN |

Blogi: Kuka minä olen Tässä olen -aineiston jälkimainingeissa

Auringonlasku jossa käsi kurottaa valonlähdettä kohti

Tässä olen  – päivittäisiä hengellisiä harjoituksia -aineisto käsittää 365 päivittäistä hengellistä harjoitusta. Olen tehnyt niistä puolet.

Mitä nyt ajattelen kahden vuoden työn jälkeen? Missä olen ollut mukana?

Olen useammastakin näkökulmasta katsottuna tehnyt ihmiseksi kasvamisen matkaa. Olen selvittänyt omaa taustaani ja kysynyt, mistä tulen.

Olen myös tarkastellut omaa minäkuvaani: kuka olen ja kuka olen ollut. Ja vielä olen kysynyt, mihin kuulun. Yhdistämällä nämä näkökulmat olen etsinyt oman elämäni tarkoitusta.

Mutta vielä enemmän olen tehnyt matkaa kohti Jumalaa ja hänen valtakuntaansa. Tarkka Raamatun lukeminen on johdattanut uusiin oivalluksiin; oman jumalasuhteen hahmottaminen sekä iloihin että suruihin.

Yhtäältä harjoitusten rakentamisessa on ollut kyse laskeutumisesta alaspäin kohti sielun haavoja ja hajanaisuutta sekä rajankäynnistä suhteessa ahdistavaan uskonnollisuuteen. On ollut omien vaikuttumien ja oman historian näkemistä paljaana ja todellisena, ilman kaunistelua.

Toisaalta taas kyse on ollut nousemisesta ylöspäin kohti Jumalan valoa ja kirkkautta, kohti eheyttä, jonka Hän voi ihmiselle antaa.

Onpa kyse laskeutumisesta tai nousemisesta, kaiken takana on välillä hataralta tuntuva kokemus, että Kristus asuu syvällä minussa ja että Hän on täysin minun ja meidän puolellamme. Tämän oivaltaminen ja uskominen omalla kohdalla todeksi johtaa avaran armon syliin.

Silti tiedän, että ahdistuminen on osa matkaa.

Ei siitä ole kovinkaan monta vuotta, kun kysyin itseltäni, kuka Sinä, Jumala, minulle tosiasiassa olet. Kuka olet silloin kun en ole se, mitä minulta odotetaan tai mitä itse toivon olevani, vaan ole se joka olen?

Minussa asuu pelko, joka hahmottuu mielikuvaksi: näen Sinut istumassa valtaistuimella kaukana jossakin monien rappusten yläpäässä. Kuva on hierarkinen ja alistava. Sinä yksin ylimpänä, alemmilla askelmilla enkeleitä, serafeja ja keitä kaikkia nyt sitten onkaan. Kädessäsi Sinulla on miekka tai salama. Näytät yksinäiseltä.

Minä lymyilen rappusten alapäässä, en uskalla katsoa Sinua silmiin. Korkeintaan vilkaisen muutaman kerran kulmien alta. Tunneside välillämme tihkuu etäisyyttä ja uhkaa.

Nyt tuo kuva on irrottanut ja irrottamassa otettaan. Sen tekee mahdolliseksi Jumala itse, kun hän sanoo:

”Minä olen kyllä ollut lähellä, mutta he eivät ole minua etsineet, olen ollut läsnä, mutta he eivät ole minua kyselleet, olen sanonut: ’Tässä olen, tässä olen!’” (Jes. 65:1).

Nyt olen etsinyt ja kysellyt. Olen oppinut etsimään paikkaa, jossa olisin läsnä itselleni ja Jumalalle. Hänen rakkautensa varassa voin tunnistaa ja tunnustaa sekä oman Jumalan luota pakenemiseni että ikäväni hänen yhteyteensä. Voin vastata hänelle ja hänen avullaan ”tässä olen”.

Kirjoittaja on Kalevi Virtanen, toinen Tässä olen – päivittäisiä hengellisiä harjoituksia -aineiston kirjoittajista. Tässä olen on saatavissa niin kirjana kuin osoittessa Raamattu.fi/tassaolen sekä Piplia-sovelluksesta.

Kuva: Marc Olivier Jodoin/Unsplash

Avainsanat: , , , ,