AJANKOHTAISTA, BLOGI |

Blogi: Naiseksi luotu

Naiseus on ajassa elämistä, muutosta. Se on suurta ja todellista roolipeliä, jossa tilanteet vaihtuvat melko hektiseen tahtiin. Pääroolejani ovat tällä hetkellä äiti, vaimo, tytär ja ystävä. Näissä rooleissa koetaan suuria tunteita, niiden hallintaa ja hallitsemattomuutta.

Välillä riittämättömyyden tunne on musertava, mutta hetken päästä voi kokea olevansa juuri sitä mitä tarvitaan, tässä ja nyt. Joskus huomaa myös ajautuneensa suorittamaan näitä rooleja, koska omat ja ympäristön paineet tuntuvat kovin vaativilta. Silloin pitää pysähtyä. Elämä ei ole suorittamista.

Pysähtyminen muistuttaa minua siitä, mikä on hyvää ja toivottua elämässäni. Parhaimmillaan elämä on suurta rakkautta, tuttuja ja tuntemattomia tunteita. Äitinä saan kokea näitä tunteita yllin kyllin. Saan myös olla kaikkea, mitä lapseni tarvitsee elämänpolulleen syntymästään lähtien. Äitiys on minulle naiseutta.

Lopulta olen ihan tyytyväinen, että olen saanut syntyä naiseksi.

Entä vaimona, puolisona aviomiehelle: saanko olla tasavertainen kumppani, mutta silti oma herkkä itseni? Saan. Hän pitää minusta huolta, ja minä voin luottavaisin mielin olla myös heikko ja tarvitsevainen. Se on naiseuteni ydintä.

Ystävän roolissani toivon olevani arjen jakaja, hullu ja hauska luottonainen.

Kaikkien näiden roolieni keskellä elää valtava tunteiden kirjo; ilo, nauru, kyyneleet, rakkaus ja onni. Siinä on totisesti tasapainoiltavaa yhdelle naiselle.

Lopulta olen ihan tyytyväinen, että olen saanut syntyä naiseksi. Muusta kun en tiedä kovinkaan paljoa. Ehkäpä Luojamme tietää, miksi näin on hyvä.

Herran edessä ei kuitenkaan ole naista ilman miestä eikä miestä ilman naista, sillä niin kuin nainen on luotu miehestä, myös mies on syntynyt naisesta. Mutta kaikki on saanut alkunsa Jumalasta. (1. Kor. 11:11-12)

Teksti: Satu Peltosaari

Lue lisää

Arjen voimasanoja -blogi