AJANKOHTAISTA, KOHTAAMISIA |

Blogi: Siunatkoon meitä ja kasvuamme kaikkivaltias Jumala 

Juhlimme viikonloppuna tyttären pojan 2-vuotissyntymäpäivää. On ollut hienoa, kun on voinut seurata pienen ihmisen vilpitöntä uusien asioiden ihmettelyä ja hänen kehittymistään. Syntymäpäivästään hän ei vielä paljon ymmärtänyt, ihmetteli vain, miksi talo täyttyi hyväntuulisista vieraista.

Kaksi vuotta on ihana ikä. Lapsella on jo jonkinlainen tietoisuus itsestään, mutta vanhemmistaan hän on vielä erittäin riippuvainen. Uusia asioita hän oppii vauhdilla. Omat taidot karttuvat yrityksen ja erehdyksen kautta.

Vanhemmilla on tärkeä roolinsa kasvun ja kehittymisen tukijoina ja taitojen ihastelijoina sekä sen varmistajina, ettei onnettomuuksia tapahtuisi.

Viime sunnuntaina oli Marian ilmestyspäivä. Silloin enkeli Gabriel tuli ilmoittamaan Marialle, että tämä synnyttäisi pojan, jonka nimeksi piti laittaa Jeesus.

On siinä ollut nuorella naisella ihmettelemistä! Mietin usein, kuinka moni pystyisi vastaavassa tilanteessa Marian tavoin vastaamaan: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” (Luuk. 1:38) Maria kuitenkin kasvoi vaativaan äidin rooliinsa antaen Jeesukselle rakastavan lapsuuden kasvuympäristön.

Meidän aikuistenkin täytyy yhä edelleen kasvaa ja kehittyä. Emme voi jäädä lapsuusikämme ajatusten varaan, vaan jokaisen on löydettävä oma tiensä ja oma tapansa toimia. Kasvatuksella ja ympäristöllä on suuri merkitys tässä. Eikä uskokaan kehity yhdessä yössä, vaan vähitellen, kuten apostoli Paavali kirjeissään opasti nuorta Timoteusta.

Kaksi vuotta menee nopeasti. Lapsi kasvaa, aikuinen vanhenee. Kahden vuoden päästä pieni lapsenlapseni on jo neljä vuotta ja juoksee ja puhua pulputtaa entistä nopeammin.

Tämän mummin täytyy myös kehittyä ja hoitaa kuntoaan, että jaksan pysyä vesselin vauhdissa. Toivottavasti Taivaan Isä ja suojelusenkelit ovat valppaina. Meille molemmille.

Teksti: Tuija Numminen

Lue lisää
Arjen voimasanoja -blogi