Voihan vitiretama! 

Käännösnurkka on Piplia-lehden palsta, jossa nostetaan esiin erilaisia näkökulmia ja havaintoja raamatunkäännöstyöstä.

Raamatunkääntämisen haasteista tunnetuin liittyy sellaisiin sanoihin, joita kohdekielessä ei ole. Mitä tehdään, jos kielestä puuttuu vaikkapa sana lammas? Yhden haasteellisen joukon muodostavat sanat, jotka ovat tavalla tai toisella muuttuneet.

Hepreassa on kasvi nimeltä rotem. Sen varjosta profeetta Elia etsii suojaa jakeissa 1. Kun. 19:4–5. Sanakirjojen mukaan kasvi on tieteelliseltä nimeltään Retama raetam. Perinteisesti meillä on puhuttu kinsteripensaasta, vaikka Agricola käänsikin sen katajaksi. Nykyään kasviasiantuntijat puhuvat sen sijaan vitiretamasta. Nimen on tarkoitus kertoa, että retamakasvilla on valkoiset kukat.

Raamattua käännettäessä on pohdittava, kuinka tarkoin tekstin yksityiskohdat on säilytettävä. Jos pitäytyminen täsmällisyyteen tekee tekstistä lukijalle kummallista esimerkiksi sisältämällä outoja yksityiskohtia, voidaanko osa yksityiskohdista sivuuttaa? Onko siis Elian asettauduttava juuri vitiretamapensaan alle vai voitaisiinko käyttää kasvin perinteistä nimeä vai riittäisikö käännökseksi pelkkä pensas?

Teksti: Seppo Sipilä, johtava raamatunkäännöstyön asiantuntija, Suomen Pipliaseura
Kuva: Wikipedia