AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Lukutaito-opetus ja raamatunkäännöstyö – työtä koko ihmisen hyväksi

Lukutaito on tärkeä ihmisoikeus, ja voi muuttaa yhden ihmisen koko elämän. Se mahdollistaa niin paljon: Opiskelemisen ammattiin, josta saa toimeentuloa, osallistumisen yhteiskunnallisiin asioihin. Yhteiskunnan näkökulmasta se mahdollistaa sivistyksen. Me suomalaiset saimme kirjakielen, kun Mikael Agricola käänsi suomeksi Uuden testamentin ensimmäistä kertaa. Se on yksi Suomen kulttuurihistorian merkkipaaluja, jonka jäljet näkyvät yhteiskunnassamme edelleenkin.

Lukutaidon opetus kuuluu Pipliaseurojen työhön, koska kun kielelle käännetään Raamattu, on myös järkevää opettaa ihmiset lukemaan sitä. Raamattu ei sovi oppimateriaaliksi lukemisen alkeita opettelevalle, vaan on lähdettävä liikkeelle perusteista. Lukutaitoluokkiemme aikuiset opiskelijat mainitsevat kuitenkin usein, että Raamatun lukeminen motivoi heitä opettelemaan lukemista.

Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelmassa opetetaan lukutaitoa ihmisten omalla kielellä. Lukutaito-opetus ja opiskelumateriaalit ovat uskontoneutraaleja, jotta mahdollisimman moni, uskonnosta riippumatta voisi osallistua opetukseen.

Tavoitteena kuuntelemisesta itsenäiseen lukemiseen

Kenian Pipliaseura on tehnyt lukutaitotyötä jo aiemmin mm. maasain kielellä. Naisten lukutaito-opetus turkanan kielellä alkoi uusilla metodeilla ja materiaaleilla vuonna 2019.

– Koska opiskelijoitten enemmistö on kristittyjä, tavoitteemme on, että ihmiset oppisivat lukemaan myös turkanankielistä Raamattua. Tuemme opiskelijoita peruskurssin jälkeen jatkamaan lisäopintojen parissa. Jatkokursseilla opiskellaan englantia, joka on kommunikaation kieli Keniassa, lukutaitokoordinaattori Joseph Irungu kertoo.

Kuvassa kaksi maasainaista keskittyy kirjoittamiseen

Opetusohjelmassa on myös matematiikkaa, jotta ihmiset pystyvät perustamaan pientä liiketoimintaa.

Kirkot osallistuvat lukutaito-ohjelman toteuttamiseen. Yleensä ne antavat tilansa ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan opiskelukäyttöön. Osin kirkkojen toimesta myös valvotaan lukutaitoluokkien toimintaa. Seurakunnat rekrytoivat opettajia, tiedottavat opiskelun alkamisesta ja kutsuvat väkeä kirjautumaan oppilaiksi.

Joissakin kylissä kokoonnutaan pienryhmissä kuuntelemaan ääniraamattua. Pipliaseura on antanut aurinkopaneelilla latautuvia kuuntelulaitteita myös lukutaitoryhmiin. Näin opiskelijat ovat voineet kuunnella ensin tekstejä, keskustella kuulemastaan ja sitten siirtyä oppimaan lukutaitoa.

– Haluamme toimia kokonaisvaltaisesti ja integroida lukutaitoon myös ihmisen hengellisen puolen. Pyrimme siihen, että ihmiset siirtyvät yhä enemmän kuuntelemisesta lukemiseen, painottaa Joseph Irungu.

Omakielisten raamatunkäännösten tulee kulua kansan käsissä

Malawin Pipliaseura ohjelmajohtaja Wilfred Ngalawa toivoo, että äidinkieliset raamatunkäännökset tulisivat ihmisten käyttöön kodeissa ja seurakunnissa.

– Meidän tulee opettaa heidät lukemaan omalla kielellään. Se, mitä olemme jo tehneet ja mitä nyt teemme lukutaidon hyväksi, voi olla siemen johonkin laajempaan ja vaikuttaa eri alueille, Ngalawa sanoo.,

Malawissa harjoitettiin aiemmin yksikielisen valtion politiikkaa. Kaiken vuorovaikutuksen ja koulutuksen kielenä oli chichewa. Vähemmistökielten käyttö rajautui koteihin. Vaikka tilanne on muuttunut, toimintamalli vaikuttaa yhä edelleen.

Monissa vähemmistökielisissä seurakunnissa käytetään omaa kieltä puheissa, mutta Raamattua luetaan valtakieli chichewalla. Pienryhmissä Raamattua saatetaan kuunnella chichewan kielellä, mutta keskustelu kuullusta tapahtuu äidinkielellä.

– Odotan mielenkiinnolla, mikä vaikutus on sillä, kuin täysin lukutaidottomat oppivat lukemaan ja kirjoittamaan omalla kielellään. Mitä sitten tapahtuu, kun he alkavat lukea myös Raamattua omalla kielellään? Wilfred Ngalawa pohdiskelee.

Lue lisää:

agricola.fi: Agricola-kampanja lukutaidon hyväksi
Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma
Lahjoita lukutaitotyöhön

Avainsanat: ,