Martha Makalani – Koulupudokkaasta lukutaitokoordinaattoriksi
Kun Martha Makalani (38) oli vain 15-vuotias, hänen vanhempansa kuolivat auto-onnettomuudessa ja hän joutui jättämään lukion kesken. Sukulaiset maksoivat veljen opinnot, mutta Martha jäi vaille tutkintoa. Sinnikäs nainen on kulkenut omaa polkuaan, ja koordinoi nyt Pipliaseuran lukutaitohanketta oman äidinkielensä jaon opiskelijoiden parissa Malawissa.
Mentyään naimisiin Martha muutti syrjäiseen Namweran kylään ja teki vapaaehtoistyötä kyläpäällikön toimistossa. Marthan kävi sääliksi lukutaidottomia naisia, jotka tulivat lastensa kanssa terveystarkastuksiin, saamaan avustusta ja kuittaamaan palkkioita. Hän auttoi heitä lukemalla ohjeistuksia ja osoitti papereista paikan, johon naiset painoivat peukalonjälkensä allekirjoitukseksi.
– Olen erityisen iloinen siitä, että lukutaitohanke alkoi juuri Namweran alueella. Kaikki muut jaon kielistä lukutaitotyötä tekevät järjestöt ovat täältä niin kaukana, Martha kertoo.
Luottamus rakentui hiljalleen
Martha on iloinen saadessaan toimia lukutaito-ohjaajana ja olla kristitty roolimalli toimiessaan ympäristössä, jossa naisten johtajuus ei ole itsestäänselvyys.
– Aluksi koin, että minua ei arvostettu ja sain osakseni epäilyä. Muslimiyhteisöissä, joissa lukutaitoluokat toimivat, ei ollut totuttu näkemään naisia johtotehtävissä, Martha muistelee.
Martha teki työnsä tunnollisesti ja pelkäämättä väheksyntää, ja hiljalleen yhteisö hyväksyi hänet ja hän alkoi saada arvostusta osakseen. Nyt kyläläiset ottavat hänet hymysuin vastaan. Myös kylän johtajat ovat hyväksyneet hänet ja osoittavat hänelle kunnioitusta, sillä myös hän kohtelee heitä kunnioittavasti.
– Olen kuullut useilta oppilailta, että minä olen todiste siitä, että naisetkin voivat toimia johtajina. Eräs oppilas kehui työtäni sanomalla, ”Sinä teet työtä kuin et olisi nainen,” Martha hymyilee.
Perinteisesti jao-kylissä johtajuus periytyy isältä pojalle. Ajat muuttuvat ja joitain kylistä johtaa nyt nainen. He eivät ole päässet johtajiksi vain perimällä tehtävää vanhemmaltaan vaan osoittamalla, että he ovat kykeneviä johtamaan.
Kannustusta myös puolisoilta
Martha kannustaa oppilaita lukemaan ja kirjoittamaan sekä oppimaan uusia asioita. Hän kehottaa heitä ajattelemaan sitä, että heitä tullaan arvostamaan yhteisössään, kun he oppivat lukemaan ja kirjoittamaan.
– Lukutaitoisina he voivat myös tukea lapsiaan jatkamaan koulunkäyntiä. Opiskelu tekee heistä myös itsenäisiä niin, ettei heidän tarvitse aina turvautua toisten apuun, Martha kertoo.
Useimmat lukutaitoluokan naiset elävät köyhyydessä ja joutuvat päivittäin etsimään ruokaa perheilleen. Monilla on kiusaus jäädä lukutaitoluokalta pois ja käyttää aika ruoan hankkimiseen. Martha kannustaa oppilaita panostamaan opiskeluun.
– Olen vakuuttunut siitä, että köyhyydestä huolimatta aikaa löytyy myös opiskelulle, jos oppilaat osaavat suunnitella ajankäyttönsä järkevästi, Martha toteaa.
Aluksi haasteena oli, että oppilaiden miehet eivät olisi halunneet vaimojensa käyttävän aikaa opiskeluun. Nyt miehet ovat huomanneet, että naisten lukutaito auttaa koko perhettä, sillä naiset pystyvät lukutaitoisina huolehtimaan perheestään paremmin kuin ennen. Puolisot kannustavatkin nyt vaimojaan opiskelemaan ahkerasti.
Myös Marthan mies rohkaisee häntä silloin kun työ tuntuu vaikealta. Mies kannustaa jatkamaan työtä ja auttamaan kylän naisia ja muistuttaa, että vaikeudet ovat osa elämää.
– Aikuisten lukutaidottomuus ei johdu siitä, etteikö ihmisillä ole halua oppia, vaan siitä että heillä ei ole mahdollisuuksia opetella lukemaan. Lukutaitotyölle on yhä valtava tarve Malawissa, Martha summaa.
Lukutaitoa naisille Afrikassa –ohjelmaa toteutettiin vuonna 2019 neljässä Itä-Afrikan maassa ja Namibiassa. Ohjelma on tuottanut kolmessa vuodessa lukutaito-oppimateriaaleja, kouluttanut paikallisten Pipliaseurojen työntekijöitä ja lukutaito-opettajia ja lisännyt naisten lukutaitoa järjestämällä lukutaitokoulutusta viidellä vähemmistökielellä. Vuonna 2019 lukutaito-opiskelijoita oli 2 100, joista naisia oli 83 %.
Lue lisää