AJANKOHTAISTA, RAAMATTUMIETISKELY |

Raamattumietiskely: Hyvää tekevä rytmi

Ihmisen sielulle tekee hyvää, jos voi elämässään seurata luonnon kiertokulkuja. On hyväksi vaalia yön unta, yö antaa luvan irrottautua päivän suorittamisesta ja vastuunkannosta. Syksy on kääntynyt pimennon ajaksi, tervehdyttävän levon ajaksi. Joulun tienoon lepotuokio on monille rauhallisin koko vuodessa.

Kaukaa Raamatun vanhimpien kirjojen maailmasta välittyy meille lisää viisautta siihen, miten elämäänsä voi terveeksi tekevällä tavalla rytmittää. Sapatin levosta itse Luoja antoi esikuvan: luotuaan koko tämän kauniin maailman, hän lepäsi
seitsemäntenä päivänä.

Juutalaisuudessa arvostetaan äkkipysäystä eli selkeää siirtymää työstä sapatinlepoon. Silloin lopetetaan luova työ – maailma on jo luotu, ihminen voi välillä huokaista ja huomata sen, kiittää. Pyhäpäivä olkoon erilainen kuin muut päivät. Silloin voi tehdä jotain erilaista, jotain mistä nauttii muttei arkena ehdi.

Kolmannessa Mooseksen kirjassa kehotetaan myös sapattivuoden ja riemuvuoden viettoon: Maan tulee joka seitsemäs vuosi saada sapatinlepo Herran kunniaksi. (3. Moos. 25:2)

Sapattivuonna maa saa levätä. Rauha koskee myös karjaa ja muita eläimiä. Maa tuottaa itsestään sadon pitäen ihmisenkin tarpeista huolen.

Kun on kulunut seitsemän kertaa seitsemän viikkoa, tulee joka viideskymmenes vuosi viettää riemuvuotta. Se on suuren sovinnonteon vuosi, ja kaikki maansa menettäneet saavat palata omalle maalleen. Kun syntyneitä elintasokuiluja tasoitetaan, voi yhteisön elämä jatkua mahdollisimman rauhanomaisena.

Myös riemuvuonna maa saa olla rauhassa. Voisiko alkava vuosi 2020 olla meille riemuvuosi? Viime sotien jälkeen, reilut viisikymmentä vuotta, Suomessa on eletty kasvavan hyvinvoinnin mutta myös enenevästi luontoa rasittavan kulutuskulttuurin aikaa. Vietetään riemuvuosi, joka tasaa elintilaa muillekin lajeille:

  • Annetaan metsiemme kasvaa rauhassa, puiden pulskistua ja kerätä ilmakehästä hiilidioksidia varastoon. Vähennetään avohakkuita, käytetään lempeämpiä menetelmiä silloin, kun puuta metsistä korjataan.
  • Päästetään irti vertailusta, hillitään haluamme ostaa uutta – näin vähenee paine hakata metsää ja kaivaa maan aarteita.
  • Annetaan levon ja rauhan aika myös metsän eläimille. Kuukkeli ja jänis kiittävät, kun niiden koti säilyy. Samoin pienet ötökät, joita moni ei tunne nimeltä, mutta jotka saattavat olla arvaamattoman arvokkaita luonnon kokonaisuudelle.

Tällainen riemuvuosi tekee hyvää myös ihmisen sielulle. Se vaalii maata, josta tulevaisuuden taimet kasvavat.

Teksti: Pauliina Kainulainen

Raamattumietiskely on julkaistu 1/2019 Piplia-lehdessä. Kirjoittaja on ekoteologi ja Enonkosken luostariyhteisön retriittipappi, joka on kirjoittanut Piplia-lehden vuoden 2019 raamattumietiskelyt.

Lue lisää
Piplia-lehti 1/2019