Testamentti, olenko ajatellut sitä?

Valtio on edelleen merkittävä perintöjen vastaanottaja. Hyvä testamentti -kampanja muistuttaa, että testamentin tekeminen on osa aktiivista elämänsuunnittelua: testamentti antaa tekijälleen mahdollisuuden päättää, kenelle testamenttaajan omaisuus jaetaan hänen kuoltuaan. Tutkitusti suurin syy testamentin puuttumiseen on se, että ihminen ei ole ajatellut asiaa.

Kansanvälinen testamenttilahjoittamisen päivänä, Legacy Day, 13.9. maailmalla muistutetaan testamenttilahjoittamisen merkityksestä. – Meillä on syksyllä tarjolla monenlaisia testamenttaamisesta kertovia tilaisuuksia, kertoo Hyvä testamentti -kampanjan koordinaattori Pia Tornikoski. Syitä testamenttaamiseen on monia. Kampanjasivuillamme vieraillaan tasaiseen tahtiin, ja lakiasiantuntijamme saa jopa parikymmentä yhteydenottoa kuukaudessa.

Keskeisin syy lahjoittaa järjestölle on itselle tärkeän asian tukeminen.

Kansainvälisen tutkimuskatsauksen mukaan ikä on edelleen merkittävin testamenttaamiseen vaikuttava tekijä. Usein testamentti tehdään keski-iässä. Muutoksia kerran laadittuun testamenttiin tehdään harvoin, vaikka se on käytännössä mahdollista.

Tutkimuskatsauksessa ilmenevät yleisimmät elämäntilanteet, jotka saavat ihmisiä testamenttaamaan: muutokset perhesuhteissa, varallisuudessa tai terveydessä. Suurin syy (58 %) testamentin puuttumiseen on se, että ei ole tullut ajatelleeksi koko asiaa. Vastaajista 20 prosenttia ajattelee olevansa liian nuori tekemään testamenttia ja 17 prosenttia puolestaan kokee, että ei ole omaisuutta, jota testamentata.

Miksi testamentata järjestöille? Lähes kaikki (97 %) vastaajista sanoo keskeisen syyn olevan itselle tärkeän asian tukeminen. Lisäksi valtaosan (87 %) päätöksentekoon vaikuttavat järjestön varojen lopullinen kohde ja käyttötarkoitus.

Testamentti tulee usein yllätyksenä

Vuonna 2015 käynnistetyssä Hyvä testamentti -kampanjassa on mukana 23 järjestöä, mukaan lukien Pipliaseura. Kampanjan tehtävänä on herättää keskustelua ja jakaa tietoa testamenttaamisesta. Kampanjan koordinaattorin Pia Tornikosken mukaan järjestöille laadittujen testamenttien määrässä on viime vuonna havaittavissa trendinomaista kasvua.

Keskimäärin perinnöt muodostavat Suomessa noin 12 prosenttia järjestöjen toiminnan rahoituksesta. Sen sijaan Isossa-Britanniassa perinnöt ovat yksi suurimmasta järjestöjen rahoituslähteistä: vuotuiset testamenttilahjoitukset ovat kokonaisarvoltaan yli kolme miljardia puntaa.

Tornikoski tunnistaa kansainvälisessä tutkimuskatsauksessa esiin nostetun huomion siitä, että vaikka testamenttaaminen on yleistymässä, siitä ei välttämättä puhuta.

– Järjestöiltä keräämämme palautteen mukaan testamenttilahjoitukset tulevat usein täytenä yllätyksenä, jopa niin että testamenttaaja ei itse ole ollut järjestöön missään yhteydessä, sanoo Tornikoski. Pienelläkin muistamisella voi tukea huomattavissa määrin itselle tärkeää asiaa. Kun on tehnyt tärkeän päätöksen, kannattaa siitä mainita jollekin taholle. Järjestöissä kunnioitetaan kunkin henkilökohtaisia toiveita esimerkiksi yhteydenpidon osalta, toteaa Pia Tornikoski.

– Testamenteilla on ollut merkitystä myös Pipliaseuran työssä. Niillä on voitu rahoittaa raamatunkäännöstyötä vähemmistökielille sekä edistää lukutaitoa, kertoo viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari.


Tiedotamme nettisisvuilla tilaisuuksista.

Lisätietoja: 

Pia Tornikoski, Hyvä testamentti -kampanjan koordinaattori,
puh. 040 596 3763, info@hyvatestamentti.fi

Pipliaseura
Terhi Huovari
viestintä- ja varainhankintajohtaja, puh. 040 546 9016, terhi.huovari@piplia.fi
Erika Niemelä
varainhankinnan päällikkö, puh. 040 546 9018, erika.niemela@piplia.fi


Tutkimuskatsaus; Everything Research Can tell Us About Legacy Giving in 2018, University of Plymouth

Hyvä testamentti -kampanjajärjestöjen testamenttipalveluista löytyy lisätietoa osoitteesta hyvatestamentti.fi