AJANKOHTAISTA, BLOGI, YLEINEN |

Unohdettu lupaus – Arun Sok Nhepin tarina

Arun Sok Nhep on tulossa Suomen Pipliaseuran vieraaksi Kokkolaan Päivitä Piplia, Jaakob -raamattutapahtumaan 23.–25.5.2014. Arun kertoo kokemuksistaan mm. lauantain Mekong-kanavassa. Voit tavata hänet myös muissa tilaisuuksissa viikonlopun aikana. Arun Sok Nhep syntyi Phnom Penhissä 1957. Hänellä on kaksi veljeä ja kolme sisarta. Arun oli 10-vuotias, kun Vietnamin sota levisi Kambodžaan ja Arunin isä joutui armeijaan. Arunin nuoremmasta veljestä tuli kristitty. Hän sai vanhempansa ja veljensä suostuteltua mukaansa Bethel-kirkkoon, mutta Arun ei ollut kiinnostunut veljen uudesta uskosta. Hänestä se oli jotain länsimaista, eikä kuulunut hänen maailmankuvaansa. Kristinusko oli kielletty ja Arun oli raivoissaan veljilleen ja vanhemmilleen koska koki heidät maanpettureiksi. Nämä olivat jättämässä buddhalaisen uskon. Kaikki muuttui, kun eräänä päivänä ennen joulua punaiset khmerit tappoivat Arunin parhaan ystävä. 17-vuotias  Arun ryhtyi miettimään, miten särkyvää elämä oli. Hän otti kotonaan isänsä Raamatun ja alkoi selailla sitä ilman päämäärää. Sanat alkoivat puhutella häntä. Arun tuli uskoon vuonna 1974, hyväksyen Jeesuksen pelastajakseen. Muutama kuukausi tämän jälkeen kommunistit nousivat valtaan.

Pako ja vankeus

Huhtikuussa 1975 punakhmerit marssivat Phnom Penhiin. He tyhjensivät kaupungin ajaen sen sadattuhannet asukkaat pakkotyöhön maaseudulle. Arunin perhe pakeni kaupungista ja saapui kuusi viikkoa myöhemmin Kaakkois-Kambodžaan Svay Riengin provinssiin, josta vanhemmat olivat kotoisin. Arun tiesi joutuvansa armeijaan, joten hän pakeni rajan yli Vietnamiin. Myös Vietnamista oli tullut kommunistinen maa ennen punakhmerien valtaannousua Kambodžassa.  Hän jatkoi pakoaan Vietnamista kohti Thaimaata yrittäen sinne Laosin kautta. Rajalla hänet pidätettiin ja vietiin vietnamilaiseen vankilaan. Siellä hän antoi lupauksen: jos Jumala auttaa häntä pääsemään pois vankilasta, hän palaa takaisin Kambodžaan palvelemaan kansaansa. Vankilassa Arun tutustui muihin kristittyihin vankeihin. Eräällä heistä oli Raamattu, jota lukemalla ja kohtalotoveriensa kanssa keskustelemalla Arun oppi Vietnamin kielen. Erityisen rakkaaksi ja tärkeäksi kertomukseksi muodostui kertomus Joosefin ajasta vankeudessa Egyptissä. (1. Moos. 39-40.)

Katuelämää Hanoissa, Vietnamin Pohjois-osassa.

Katuelämää Hanoissa, Vietnamin pohjoisosassa.

Ranskaan

Kahden ja puolen Vietnamissa ja Laosissa vietetyn pako- ja vankeusvuotensa jälkeen Arun pääsi Thaimaan kautta turvaan Ranskaan vuonna 1977. Kolmasosa kambodžalaisista, 2 miljoonaa ihmistä, tapettiin punakhmerin valtakaudella, Kambodžan historian pimeimpänä aikana. Punakhmerien uhreihin lukeutui myös Arunin isä, mutta hänen äitinsä pääsi ihmeen kaupalla pakenemaan Kanadaan. Pariisissa Arun löysi kambodžalaisen kirkon, aloitti raamattukoulun ja meni naimisiin. Hän toimi 12 vuotta kambodžalaisen kirkon pappina Pohjois-Ranskassa. Sillä aikaa vietnamilaiset tekivät lopun Punakhmerien vallasta. rauhanneuvottelut alkoivat ja Kambodžan ensimmäiset vaalit järjestettiin vuonna 1993. 1960-luvun lopulla viiden kambodžalaisen kääntäjän ryhmä oli aloittanut Raamatun kääntämisen khmeriksi. He tekivät työtä seitsemän vuotta käännöksen parissa ja saivatkin Uuden testamentin valmiiksi. Punakhmerien noustua valtaan neljä viidestä kääntäjästä tapettiin ja käsikirjoitus tuhottiin. Arun sai paetessaan salakuljetettua osan Matteuksen evankeliumista pois maasta. Ranskassa paikallinen Pipliaseura kutsui Arunin mukaan elvyttämään käännösprojektia. Arun oli unohtanut Vietnamissa antamansa lupauksen. Arun ajatteli, ettei hän koskaan palaisi kotimaahansa. Hänen epäilyksistään huolimatta Uuden testamentin käännöksen valmistuessa 1990-luvun alussa Kambodža alkoi jälleen avautua ja kirjan levittäminen tulikin mahdolliseksi.

Takaisin Kambodžaan

Arun asui maanpaossa lähes 20 vuotta ja siinä ajassa khmerin kieli oli kehittynyt merkittävästi. 90-luvun alussa häntä pyydettiin palaamaan Kambodžaan ja saattamaan käännöstyö päätökseen. Paluu pysyvästi kotimaahan oli pitkä ja kesti useamman vuoden. Tällä hetkellä Arun asuu Kambodžassa ja johtaa raamattutyötä neljä maata (Kambodža, Laos, Vietnam ja Myanmar) kattavalla Mekongin alueella. – Vaikka on kulunut vuosia, en mielelläni palaa Vietnamiin. Vankila-aika siellä oli suurin traumani. Rukoilin kuitenkin Jumalaa avukseni, jotta pystyisin palaamaan maahan palvelemaan ihmisiä, Arun kertoo. Hän uskoo, että jopa vankila-aika oli valmistusta häntä tähän nykyiseen tehtävään. – Olen oppinut, miten Jumala voi kääntää vaikean ja kärsimyksentäyteisen jakson elämässä edistämään hänen valtakuntansa työtä. Elämäni vaikeasta jaksosta kasvoi uusi mahdollisuus, mahdollisuus olla mukana levittämässä Jumalan sanaa. Lupaus, jonka annoin Jumalalle vankilassa, on saanut täyttymyksensä työssä, jota teen nyt. Arun silittää kädellään khmerinkielistä Raamattua, jonka käännöstyön hän saattoi valmiiksi. Kirjoittanut: Satu Toukkari ja Hanna Asikainen. Artikkeli pohjautuu haastatteluun ja norjankieliseen artikkeliin. (Nytt on Bibelen 1/2013)

Arunin kääntämä khmerin kielinen Raamattu on nyt myynnissä kristillisessä kirjakaupassa ympäri Kambodžaa.

Arunin kääntämä khmerinkielinen Raamattu on nyt myynnissä kristillisessä kirjakaupassa ympäri Kambodžaa.