Vuorten rinteillä soi kiitos

Kiinan suurkaupungeissa kohoavat lukemattomat pilvenpiirtäjät. Ne juhlistavat markkinataloudelle avautuneen maan huimaa talouskasvua. Yunnanin pilviverhon puolestaan halkovat taivaalle nousevat ikiaikaiset vuoret. Niiden rinteillä soivat kiitoslaulut, vaikka elämä on taloudellisesti vaatimatonta. Tapaan kristittyjä, joiden sydämiin kätkeytyy jotakin arvokasta.

Jumala sanoi Abramille: Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. 4. Moos.

Abrahamin tarina koskettaa, koska oma elämäni muistuttaa sitä. Muutin tänne kaukaa toisesta maakunnasta. Elämä ei ole ollut helppoa. Silti olen saanut nähdä, että Jumala on kanssani ja Hän siunaa – minne ikinä kuljenkaan. Mustan yin kirkon vanhimmiston jäsen

Astelemme musta yin kansan kirkkoon. Lempeäkatseinen vanha mies silmäilee Raamattua omalla kielellään. Hän lukee tekstin Abrahamista ja alkaa kertoa tarinaa omasta elämänhistoriastaan, kolmannen sukupolven kristittynä. Vanhemmat ja isovanhemmat olivat eläneet kulttuurivallankumouksen paineessa. – Isoisä oli kuollut marttyyrinä, ja isä puolestaan haudattiin, kun olin vasta 10-vuotias, mies muistelee. Niinpä äiti kasvatti perheen kolme lasta. Miehen elämää nähneiltä kasvoilta loistaa kiitollisuus Jumalaa kohtaan. Usko on säilynyt tähän päivään asti ja välittynyt omille lapsillekin. Heistä yksi opiskelee teologiaa.

Suurin osa Kiinan vähemmistökansoista elää Yunnanin maakunnassa, Kiinan etelärajalla. Pipliaseura on vuosien ajan tukenut ja edistänyt raamatunkäännöstyötä alueen eri vähemmistöjen parissa. Ja nyt kun tapaamme heitä, saamme vastaanottaa lämpimät kiitokset rukouksista ja tuesta. Ne ovat kantautuneet kaukaa Pohjolasta syrjäisiin vuoristokyliin asti.

Kaukainen kansa tuo ilon

Ajelemme mutkikasta vuorenrinnettä kohti seuraavaa kylää. Auton takakonttiin pakatut Raamatut hytkyvät kuoppaisen hiekkatien tahdittamina. Kuitenkin huomion vangitsevat maisemaa reunustavat henkeäsalpaavat jyrkänteet ja riisiviljelmät. Tuntien taipaleen jälkeen horisontissa alkaa pilkistää eläimiä, taloja ja erilaisia viljelmiä.

Olemme saapuneet valkoisen yin kansan kylään, joka sijaitsee Kiinan Yunnanissa. Vastassa on värikkäisiin vaatteisiin pukeutunut lämminhenkinen joukkio, joka laulaa meille tervetulotoivotuksensa. Muutaman sadan asukkaan kyläyhteisön maisemaa koristaa sievä kirkko. Risti kohoaa näkyvästi kylän keskelle. Tämä syrjäinen vuoristokylä on kauniilla paikalla, mutta elämä on köyhää ja vaatimatonta. Puutetta on monesta.

Astelemme kirkkoa kohti raamattulaatikot käsissämme, kun kuulemme laulua haitarinsoiton säestyksellä. Kysyn tulkiltamme, mitä siellä lauletaan. Tulkki kertoo seurakuntalaisten laulavan ilosta, jota he kokevat, kun kaukainen kansa on tullut heitä tapaamaan. Olen liikuttunut.

Prätkällä sanaa syrjäkyliin

Monissa kylissä on suuri tarve sananopettajista. Useat seurakuntalaiset kantavat vastuuta seurakunnan toiminnasta, mutta samalla he odottavat vierailevia pastoreita. Heiltä kaivataan rohkaisua. Tapaamme yhden kiertävän pastorin. Hänen nimensä on Pan Sheng Hua; keskimmäinen nimi tarkoittaa selviytyjää mutta myös pyhää, Pan kertoo meille ja jatkaa:

Tällä hetkellä taistelen vielä. Haluan taistella kiusauksia ja häiriöitä vastaan, jotta sydämeni pysyy vain ja ainoastaan Jumalassa. Kenties jonain päivänä saan olla Jumalalle mieluisa, pyhä palvelija. Pastori Pan

Pan syntyi vuonna 1974. Hän muistelee lapsuutensa vaikeita aikoja. Hänen isoisänsä joutui luopumaan uskonsa tähden opettajan virastaan. Perheen täytyi paeta kotikylästä ja ryhtyä maanviljelijöiksi. He kokoontuivat toisten uskovien kanssa salaa – nuotion äärellä, koska sähköä ei ollut. Vaikeuksien keskellä usko kuitenkin säilyi ja välittyi seuraaville sukupolville.

Pan ajelee moottoripyörällään pitkin Wudingin aluetta. Hän vierailee viikossa keskimäärin kolmessa eri kylässä, jakaa evankeliumia ja rukoilee sairaiden puolesta. Arki ei ole helppoa, koska saarnamatkat vievät kauas eroon omasta perheestä. Pan pyytää, että muistaisimme hänen palvelutyötään, mutta myös rakasta perhettä.

Nämä Jeesuksen sanat Raamatussa inspiroivat minua: Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta (Matt. 20:28). Minunkin toiveeni on, että elämäni saisi tuoda siunauksen muiden elämään. Pastori Pan

Elämä Yunnanin vähemmistökansojen kylissä on vaatimatonta. Silti saamme osaksemme unohtumattoman vieraanvaraisuuden. Pöytä on katettu parhailla antimilla. Meillä ei ole yhteistä kieltä, mutta lämpimän ateriayhteyden läpäisee Jumalan rakkaus. Tällaisessa tilanteessa sen ymmärtää: olemme samaa perhettä, Kristuksessa. Sisarinani ja veljinäni ovat nämä vuorien lomassa asuvat kaukaiset vähemmistökansat. He kaipaavat Jumalan sanaa ja rohkaisua. Voisimmeko muistaa heitä rukouksin?

Lahjoita Kiinan vähemmistökansoille

TEKSTI | ERIKA NIEMELÄ


Lue lisää

Piplia-lehti 3/18