Raamatunkäännöstyö nostaa syrjityt näkyviksi

”Malawin sena, jao ja lomwe -kansojen olemassaolo on tunnustettu vasta viime vuosina. Raamatunkäännöstyö on tehnyt pioneerityötä näiden kielten ja kansojen hyväksi. Olemme tulleet näkyviksi. Ihmiset ovat alkaneet puhua omaa kieltään, ja he ovat oppineet olemaan ylpeitä kielestään ja kulttuuristaan”, toteaa lomwenkielinen raamatunkääntäjä ja lukutaitokoordinaattori Hayes Metani.

Vielä kymmenen vuotta sitten Malawissa vain chichewan ja englannin puhuminen oli hyväksyttävää. Muita kieliä puhuvaa halveksittiin ja syrjittiin. Vähemmistökansoihin kuuluvia pidettiin tyhminä ja kouluttamattomina, jos he käyttivät julkisesti omaa kieltään. Vähemmistökielillä ei myöskään ole tarjolla Raamatun tai Uuden testamentin lisäksi muuta kirjallista materiaalia.

Jopa koulutetut kielten puhujat ja yliopistoihmiset ovat kirjoittaneet ja julkaisseet kirjoja vain chichewaksi tai englanniksi, eivät omalla kielellään.

– Vasta lomwen Uuden testamentin kääntämisen ja julkaisemisen myötä ihmiset ovat tiedostaneet, että heillä on kieli, jolla voidaan kirjoittaa ja jota voidaan käyttää mediassa ja seurakuntien toiminnassa. Vasta lähivuosina meille on syntynyt taju oman kansamme ainutlaatuisuudesta, rikkaasta kielestä ja kulttuuristamme, kertoo lomwenkielinen raamatunkääntäjä Hayes Metani.

Lukutaitoinen mutta lukutaidoton

Naisten lukutaito-ohjelma Malawissa ulottuu kolmeen kieliryhmään, senan, jaon ja lomwen kieliin. Kaikille näille kielille on valmistunut myös Uusi testamentti tai koko Raamattu. Lomwenkielinen Uusi testamentti julkaistiin vuonna 2014, koko Raamattu valmistui puolestaan vuonna 2019.

– Olen saanut paljon rohkaisevaa palautetta lomwenkielisestä Uudesta testamentista. Ihmiset kokevat, että omakielisen Raamatun lukeminen vie heidät osaksi raamatunkertomusta, osaksi tarinaa. Jumala alkaa puhua lomwea. Lukemisessa on uutta vapautta verrattuna aiempaan chichewan tai englanninkielisen Raamatun lukemiseen, Hayes kertoo.

Malawin keskimääräinen lukutaitoaste on noin 60 prosentin luokkaa.

– Lomwe, jao ja sena ovat olleet aina oraalisia eli puhuttuja kulttuureja. Kun annat omakielisen kirjan tällaiselle ihmiselle, riippumatta siitä kuinka koulutettu hän on, lukija hämmentyy kirjan kanssa. Ihmiset ovat oppineet lukemaan ainoastaan chichewaksi tai englanniksi.

– Pidänkin lomwenkielistä lukutaito-opetusta äärimmäisen tarpeellisena, jotta ihmiset oppivat lukemaan äidinkielellään. Suurin osa lomweista on kristittyjä, ja lukutaitoinen hyötyy uudesta raamatunkäännöksestä.

Käännöstyö ja lukutaito-opetus auttavat Metanin mukaan ihmisiä silmin nähden ymmärtämään, kuka hän itse on ja mikä on hänen oma kielensä.

– Lukutaito ja koulutus vahvistavat sanalla sanoen ihmisen ja kansan identiteettiä, Hayes Metani toteaa.

Teksti: Satu Toukkari, Suomen Pipliaseura
Kuvat: Katri Saarela ja Ari Vitikainen, Suomen Pipliaseura