TIEDOTE: Markuksen evankeliumi Suomen romanikielellä julkaistaan 5.4.
Raamatunkääntäminen tukee vähemmistökielten asemaa
Suomen romaniyhteisön haaveena on pitkään ollut omakielinen Raamattu. Suomen romanikielelle on tänä vuonna valmistunut Markuksen evankeliumin uusi käännös. Käännös on tehty romaniyhteisön ja Suomen Pipliaseuran yhteistyönä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, Suomen Helluntaikirkon ja Suomen Vapaakirkon tuella.
”Kun luin ensimmäistä kertaa Raamattua romanikielellä, tuntui kuin sieluun olisi syttynyt valo. Teksti tuli omaksi – se puhui minulle ja minun kielelläni.”
Tuula Åkerlund, kääntäjä
Suomen romanikieli on yksi Suomen virallisista vähemmistökielistä. Sitä on puhuttu Suomessa noin 500 vuoden ajan. Suomessa romaneja arvioidaan asuvan noin 10 000. Vaikka romanikielen asema on turvattu lainsäädännössä, kielen käytännön kehittäminen ja siirtyminen sukupolvelta toiselle on ollut pienessä kieliyhteisössä huolenaihe. Kieli on uhanalainen, koska nuoremmat sukupolvet käyttävät yhä useammin suomea ensi kielenään.
Markuksen evankeliumin julkaisujuhlaa vietetään Oulussa
Markuksen evankeliumikäännöksen julkaisujuhlaa vietetään pääsiäisenä 5.4. Kansainvälisen romanipäivän juhlassa, Oulun tuomiokirkossa. Juhla alkaa kaksikielisellä messulla, jonka jälkeen on luvassa puheenvuoroja ja musiikkiesityksiä. Juhla on osa virallista Oulu 2026 kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa.
”Uskon, että Jumalan sanassa on muuttava voima – ja kun me romanit saamme kuulla ja lukea sitä romanikielellä, se todella koskettaa ja voi jopa murtaa sydämen. On pysäyttävää ja kaunista ajatella, että Jumala puhuu meille romaneille omalla kielellämme. Samalla käännöstyö ei ole vain hengellinen teko, vaan myös kulttuurinen ja kielellinen kannanotto: uhanalainen kielemme on arvokas ja elävä.” Henry Lindgren, LVV:n romaniasioiden suunnittelija ja kääntäjä
”Monen ihmisen näky omasta Raamatusta ja sen osasta saa tässä käännöksessä konkreettisen muodon. Professori Lari Kotilainen on todennut, että oman kielen ja sen historian tuntemus on vähän kuin tietäisi itsestään enemmän. Uskon tämän käännöksen auttavan romaneja ymmärtämään enemmän myös Jumalaa. Toivon, että into Raamatun lukemiseen ja tutkimiseen kasvaa uuden käännöksen seurauksena.”
Petri Määttä, kirkkoneuvos, Romaniasian neuvottelukunnan puheenjohtaja
Romanikielinen Markuksen evankeliumi vahvistaa vähemmistökielen asemaa kirjallisena ja yhteiskunnallisesti tunnustettuna kielenä. Julkaisujuhla sijoittuu lähelle valtakunnallista romanipäivää, jota vietetään 8.4.
”Käännöstyö on merkittävä kulttuuriteko ja voimannäyttö romaniyhteisöltä. Tätä sopii juhlia.”
Petri Merenlahti, Pipliaseuran toiminnanjohtaja
Kuvassa romanikäännöshankkeen palauteseminaarin osallistuneet, takarivi: Tuula Åkerlund, Armas Hagert, Taito Lindeman, Henry Lindgren, eturivi: Henry Hedman, Helena Hagert ja Miranda Vuolasranta.
Kääntäjät puhuvat romanikieltä äidinkielenään
Nyt julkaistava Markuksen evankeliumi on uusi käännös ymmärrettävälle ja nykyaikaiselle romanikielelle.
Kääntäjinä hankkeessa ovat toimineet Suomen romanikieltä äidinkielenään puhuvat Miranda Vuolasranta, Tuula Åkerlund, Henry Hedman ja Henry Lindgren. Pipliaseuran johtava raamatunkäännöstyön asiantuntija Chris-Pekka Wilde on toiminut hankkeen käännöskonsulttina. Romanikielen kääntäjät ovat kokeneet työn paitsi kielellisesti myös identiteetin kannalta merkitykselliseksi.
”Omalla kielellä luettuna pyhästä tekstistä tulee omaa. Se ei ole enää vain käännettyä tekstiä, vaan siihen syntyy omistajuuden tunne”, Miranda Vuolasranta kertoo.
Markuksen evankeliumi julkaistiin ensimmäisen kerran romanikielellä jo vuonna 1970, Johanneksen evankeliumi vuonna 1971 ja Luukkaan evankeliumi vuonna 2003. Uusi Markuksen evankeliumi käännettiin eri pohjatekstistä kuin aiempi käännös. Samalla sitä tarkistettiin laadullisesti sekä käännettiin 2020-luvun kielelle.
Markuksen romanikäännös julkaistaan digitaalisesti ja painettuna
Pipliaseura kustantaa uuden Markuksen evankeliumikäännöksen kaksikielisenä: romanikielinen ja suomenkielinen UT2020-käännös kulkevat sivuilla rinnakkain. Kaksikielinen julkaisu tukee myös niitä romanikielen puhujia, joilla romanikielen taito ei ole vahva.
Lisäksi käännös julkaistaan digitaalisesti tekstinä ja äänikirjana, jossa lukijana on Miranda Vuolasranta. Ne ovat vapaasti saatavilla Piplia-sovelluksessa sekä osoitteessa: www.raamattu.fi
Kansainvälisen romanipäivän juhlaa ja Markuksen evankeliumin romanikäännöksen julkaisujuhlaa 5.4.2026 järjestävät Romano Missio, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Vapaakirkko, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Pipliaseura, Oulun kaupungin vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkiorganisaatio sekä Lupa- ja valvontavirasto.
Lisätietoja
Romano Missio
Tuula Åkerlund, erityisasiantuntija, tuula.akerlund@romanomissio.fi, p. 041 4592529
Suomen Pipliaseura
Seppo Sipilä, johtaja, kansainvälinen työ, seppo.sipila@piplia.fi, p. 040 707 3704
Terhi Huovari, johtaja, viestintä, terhi.huovari@piplia.fi, p. 040 546 9016
www.piplia.fi | www.raamattu.fi
Kirkkohallitus
Ulla Siirto, asiantuntija, Romaniasiain neuvottelukunta, ulla.siirto@evl.fi, p. 040 6881440
Romano Missio ry on valtakunnallinen, kristilliseltä arvopohjalta toimiva sosiaalialan, koulutuksen ja kulttuurilähtöisen toiminnan palvelujärjestö. Vuodesta 1906 vaikuttanut järjestö on laajasti verkostoitunut romanityön asiantuntija, jonka tavoitteena on romanien hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen sekä romanikielen ja kulttuuriperinnön säilymisen ja edistämisen tukeminen.
Suomen Pipliaseura kääntää ja kustantaa Raamattua, tekee lukutaitotyötä ja edistää Raamatun käyttöä, jotta Raamattu olisi ihmisille läheinen ja ymmärrettävä. Suomessa Piplia on tehnyt 1970-luvulta lähtien työtä kotimaan vähemmistökielten tukemiseksi ja elvyttämiseksi. Maailmanlaajuisesti Pipliaseura toimii osana Yhtyneiden Raamattuseurojen (UBS) verkostoa yli 200 maassa. Vuonna 1812 perustettu Pipliaseura on ekumeeninen toimija.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin 3,5 miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.