Tutkimus: Nuoret ovat kiinnostuneita omien arvojensa mukaisesta testamenttilahjoittamisesta

Testamentin tekijät ovat useimmiten yli 65-vuotiaita. Nuoremmat sukupolvet tekisivät testamenttinsa arvoperustaisesti. Testamentti on osa elämänsuunnittelua ja tapa tukea itselle tärkeitä arvoja.

Suomalaisten testamenttilahjoittamiseen liittyvät kiinnostuksen kohteet vaihtelevat voimakkaasti iän mukaan. Alle 25-vuotiaille tärkeitä teemoja ovat luonnonsuojelun, tieteen ja koulutuksen tukeminen, kun taas 65 vuotta täyttäneiden arvostuksen kohteissa korostuvat esimerkiksi terveyden edistäminen ja sairauksien hoitomenetelmien kehittäminen.

Suomalaisista 15 prosenttia on tehnyt testamentin ja 40 prosenttia on harkinnut sen tekemistä. Testamentin ovat useimmiten tehneet yli 65-vuotiaat, korkeasti koulutetut ja eläkeläiset.

Tiedot ilmenevät IRO Research Oy:n viime syksynä toteuttamasta tutkimuksesta, jonka aiheena on testamentin tekeminen. Tutkimus toteutettiin Hyvä testamentti -kampanjan toimeksiannosta haastattelututkimuksena ja siihen vastasi 1000 suomalaista.

Pipliaseura on ollut mukana Hyvä testamentti -kampanjassa vuodesta 2015.

Valintoja ohjaavat arvot ja elämänkokemus

– Nuoret ovat kiinnostuneita omien arvojensa mukaisesta testamenttilahjoittamisesta, kun taas ikäihmiset haluavat tukea kohteita, joista heillä on kertynyt elämänkokemusta, kertoo Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

– Testamenttilahjoittaminen yleishyödylliselle järjestölle koetaan mahdollisuudeksi auttaa ja edistää samalla omaa arvomaailmaa. Tähän liittyy myös ajatus sosiaalisesta kuolemattomuudesta: vaikka oma elämä päättyykin, niin perinnöllä voi jatkaa omien arvojen elämistä esimerkiksi kehitysmaan lapsia tai eläintensuojelua tukemalla, Tornikoski arvioi.

Testamentti on hyvä tapa paitsi varmistaa perinnön jako oman tahdon mukaan, myös antaa omien arvojen elää testamenttilahjoituksen kautta. Asiantuntijat suosittelevat testamentin tekemistä lakimiehen avustuksella ja sen päivittämistä aina elämäntilanteen muuttuessa.

Eri sukupolvet kokevat lahjoittamisen eri tavoin

Helsingin yliopiston kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa testamentin tekemiseen liittyy väistämättä ajatus koittavasta kuolemasta sekä oman elämän merkityksellistämisestä eli ajatus siitä, mitä jättää jälkeensä.

– Testamenttilahjoittamisen kohdalla päätöksenteko on pitkäaikainen prosessi, se ei ole impulsiivinen lahjoittamispäätös. Niinpä siihen liittyy vahvasti oman identiteetin ja arvomaailman pohdinta ja lahjoittajan arvio siitä, mikä on hänen arvojaan ja minäkuvaansa eniten vastaava lahjoittamisen kohde. Testamenttilahjoittamiseen liittyy usein myös pohdinta siitä, olenko keskittynyt elämässäni omien arvojeni mukaisiin asioihin, Grönlund arvioi.

Grönlundin mukaan eri sukupolvet kokevat lahjoittamisen eri tavoin.

– Nykyiset nuoret ikäluokat ja yhteiskunta ylipäänsä ovat arvotietoisempia. Arvoista keskustellaan aiempaa enemmän ja omat arvovalinnat saavat näkyä myös lahjoittamisessa, Grönlund kertoo.

Lue lisää
Pipliaseuran testamenttilahjoitus
Hyvä testamentti