Keväisin vedän mieluusti sukset tai liukulumikengät jalkaan ja lähden sivakoimaan koirieni kanssa. Harvemmin suuntaan laduille sillä metsässä hiihtely sopii meille paremmin. Valmista reittiä ei ole ja määränpääkin on usein entuudestaan tuntematon. Perillä tiedän olevani sitten kun löydän paikan, joka tuntuu hyvältä tulien tekemiseen ja kotoisalta eväiden nauttimiseen. Muutaman kerran olen ottanut mukaani Agricola pyhiinvaelluskortit. Tulistellessa …