Biibbal – Kotoisaa Raamatun kieltä

Parhaillaan vietetään saamen kielten viikkoa. Viikon tarkoituksena on lisätä saamen kielten näkyvyyttä ja tietoa kielistä. Pipliaseurojen vuosikymmenten hanke, uuden pohjoissaamen Raamatun, Biibbalin, käännös valmistui viime vuonna. Sen käyttöönottoa luterilaisessa kirkossa juhlittiin elo–syyskuussa Koutokeinossa ja Utjsoella.

Nyt vuoden kuluttua voi kysyä, miten käännös on otettu vastaan saamelaisten keskuudessa. – Mielestäni kieli vastaa hyvin omaa käsitystäni pohjoissaamen kielestä. Kielellisesti Raamattu antaa selkänojan ja raamin siinä, mitä hyvä ja perinteinen saamen kieli on, sanoo pohjoissaamea äidinkielenään puhuva Orimattilan kaupunginjohtaja Osmo Pieski.

Pieskin isä toimi kirkkotulkkina Utsjoella. Kun pappi puhui, isä toisti lauseet saameksi. Isä korosti, että ajatus pitää kääntää, eikä niinkään sanasta sanaan. Osmo Pieski kertoo olevansa tarkka kielestä. Uusi käännös kunnioittaa pohjoissaamen kieltä ja pohjatyö on tehty hyvin. – Luen mielelläni uutta Raamattua. Tuttuja raamatunpaikkoja on kiva katsella, että tämäkin on näin käännetty. Jos joku saamen kielen sana vaikuttaa vähän vieraammalta, niin tarkistan sen Raamatusta.

Raamatunkäännöksen johtavan kielitieteilijä Tuomas Maggan mukaan oli viimeinen aika tehdä uusi käännös, etteivät Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa käytettävät kielet eriytyisi liikaa toisistaan. Valtakielen vaikutus näkyy saamenkielisissä uutisissa, joissa kuulee usein lainasanoja valtakielestä. – Toivoisin, että riippumatta heidän suhteestaan Raamattuun, saamelaiset ottaisivat sen omakseen kielen ylläpidonkin näkökulmasta. Käännöstyö on kulttuurisesti arvokasta, mitä ei kannata väheksyä, Pieski toteaa.

Pohjoissaamelaiset ovat sulkeneet syliinsä uuden Raamatun

Käännös tekee kielen näkyväksi Utsjoella asuva eläkeläinen Vuokko Hirvonen on tehnyt uransa saamen kirjallisuudentutkimuksen ja opetuksen parissa. Hänen mielestään uusi raamatunkäännös tuo näkyväksi saamen kielen statusta, mikä on tärkeä merkki myös valtayhteiskunnalle.

Uuden Raamatun kieli on tätä päivää. Vanhassa käännöksessä oli vahvasti norjan kielen vaikutusta, sillä se oli tehty Norjan puolella. Uudesta käännöksestä huomaa, että se on kolmen valtakunnan saamelaisten käännös. – On hyvin tärkeää, että Raamattua voidaan käyttää koko pohjoissaamen kielialueella.

Hyvän käännöksen tuntomerkkinä on, että se sopeutetaan kulttuuriseen ympäristöön. Saamelaiskulttuuri näkyy käännöksessä. – Käännöksen termit ja asiat on tuotu pohjoisen kontekstiin. Esimerkiksi sana paimenet on korvattu termillä, mikä liittyy poronhoitoon.

Hirvonen kertoo, että hän luki lapsena Raamattua valtakielellä, mutta pohjoissaamen Raamattua hän kuuli kirkossa. Uusi käännös kuulostaa erilaiselta. – Vanhemmat ihmiset saattavat kokea, että edellinen käännös oli parempi. En ole kuitenkaan kuullut moitteita. Se tulee tutuksi, kun sitä luetaan.

Teksti: Katri Saarela