Blogi: Ovi apposen auki Raamattuun

Äiti oli tehnyt siihen kirkkaan punaisesta kankaasta suojakannet. Oikeaan yläkulmaan oli kirjailtu valkoisella langalla valkoinen risti. Sellainen se oli. Minun ensimmäinen kokemukseni Raamatusta kirjana. Aikuisten oikeasti se oli lasten raamattu, kokoelma Raamatun jännimpiä kertomuksia, jonka äiti oli tehnyt Raamatun näköiseksi. Kirjaa luettiin meillä iltasadun paikalla. Joskus jännät jutut tulivat uniinkin.

Raamattuun pääsee sisälle monesta ovesta. Viimeisen kymmenen kuukauden aikana UT2020-palvelu on avattu puoli miljoonaa kertaa ja yli puoli miljoonaa lukijaa on avannut Raamatun raamattu.fi-palvelun kautta.

Luku on saamaa luokkaa kuin kaikkien uskonnollisten kirjojen vuosittainen painosmäärä yhteensä. Laskussa ovat mukana kaikenlaiset uskonnolliset julkaisut, ei vain kristilliset.

Puoli miljoonaa on myös enemmän kuin niiden ihmisten määrä, jotka kyselytutkimuksissa kertovat lukevansa edes joskus Raamattua kirjana. Enemmistö käyttäjistä avaa raamattu.fi-palvelun kännykällä (62%).

Vielä kätevämpää avata UT2020 olisi avata Raamattu Piplia-sovelluksessa, jossa on mukana myös äänituotanto. Sovelluksessa on kuunneltu kymmenessä kuukaudessa 370 000 Uuden testamentin lukua alusta loppuun. Keskimääräinen käyttöaika tuolla ajanjaksolla oli yli kaksi tuntia käyttäjää kohden. Ovi on auki uudella tavalla.

Oven aukeamiseen vaikuttaa helppo saatavuus. UT2020 ja sen äänituotanto kulkevat helposti mukana taskussa. Bussissa istuessa kukaan ei tiedä, että kuuntelet Raamattua. Kynnys avata Raamatun näköinen kirja bussissa on huomattavasti korkeampi.

Keskeinen elementti saavutettavuudessa on myös käännöksen kieli. Lukija ei tarvitse sanakirjaa eikä päätoimista kuiskaajaa vierelleen kertomaan, mitä oudot termit ja käsitteet tarkoittavat, koska käännöksen kieli on selkeää ja ymmärrettävää.

Mahdollisuus kuunnella UT2020-käännöstä on tärkeää myös niille, joiden on jostakin syystä vaikea tai mahdoton lukea. Piplia-sovelluksen lisäksi äänituotantoa voi kuunnella myös mp3-versiona. Juuri huomasin, että sen on löytänyt tiensä myös kirjastojen lainauspalveluun. Voiko ovea avata vielä enemmän auki?

Mikael Agricola lahjoitti suomalaisille Uuden testamentin vuonna 1548. Sanotaan, että kirkko opetti suomalaiset lukemaan. Tosiasia on kuitenkin se, että 1800-luvulle asti lukutaito merkitsi monelle vain ulkoa opeteltuja kappaleita katekismuksesta. Kyse ei siis ollut varsinaisesta lukutaidosta, koska kansalla ei ollut, mitä lukea. Vasta 1800-luvun kuluessa Raamattu löysi ensimmäisenä kirjana tiensä jokaisen suomalaisen ulottuville. Sen tekivät mahdolliseksi englantilaiset kristityt, jotka Pipliaseuran kautta tukivat Raamattujen painatusta.

Mikael Agricolan merkitystä suomen kirjakielelle ja lukutaidolle muistetaan Agricola-kävelyllä. Se käynnistyi keväällä Agricolan päivän aikoihin Pernajasta Itä-Uudeltamaalta. Ensi sunnuntaina 19.9. kävellään pyhiinvaelluksen viimeinen osuus Paimiosta Turkuun. Turun Tuomiokirkossa vietetään kaikille avointa rukoushetkeä klo 18. Hetkijumalanpalvelus on siis avoin myös niille, jotka eivät ehtineet mukaan pyhiinvaellukselle.

Mikael Agricola avasi Uuden testamentin oven suomalaisille omalla kielellä. Tänään se ovi on enemmän auki kuin koskaan ennen.

Teksti: Suomen Pipliaseuran puheenjohtaja Markku Kotila

Kuva: Emma Rinneheimo