Blogi: Rakastan sinua vai I love you?

Joka ilta, kun kuiskaan rakkauteni lasteni korviin, toivon, että sanojen voima kantaa läpi lasteni elämän.

Kumpi syöksyy suoraan sydämeen? Rakastan sinua vai I love you? Tämähän riippuu täysin siitä, mikä on äidinkielesi. Suomen kielellä rakkaus on voimakas konsonanteilla kuorrutettu sana, jonka lausuminen vaatii pientä ponnistusta. Suomenkielinen rakkaus kuuluu ja tuntuu – se ei ole yhtä herkkä ja soljuva kuin englanninkielinen vastine I love you.

Kun hikinen lapsen käsi silittää poskeani ja pieni ääni ponnistaa suusta ”minä rrrakastan sinua”, olen pyhän äärellä. Joka ilta, kun kuiskaan rakkauteni lasteni korviin, toivon, että sanojen voima kantaa läpi lasteni elämän.

Käytän sanaa rakkaus säästellen, harvoin ja harkiten. Miten yksi sana voikaan sisältää niin vahvan tunnelatauksen ja kuinka sen sanomatta jättäminen voi satuttaa? Näin äidinkieli voimakkaimmillaan toimii.

Oma kieli on sydämen ja tunteiden tulkki – se on kansamme juuri. Oma kieli on osa omaa identiteettiä – voin ilmaista itseäni parhaiten omalla äidinkielelläni. Olen kiitollinen, että olen saanut työskennellä eri vähemmistökielten parissa. Silloin, kun oma kieli on pieni, tuntee vahvaa sympatiaa myös muita pieniä kieliä kohtaan. Meidän pitää sinnikkäästi vaalia omaa kieltämme ja säilyttää se elinvoimaisena.

Meidän pitää sinnikkäästi vaalia omaa kieltämme ja säilyttää se elinvoimaisena.

Sain vierailla tammikuussa Tansaniassa naisten lukutaitoryhmissä. Naiset kertoivat, että kylillä ihmetellään, miksi aikuisten lukutaitoryhmissä opiskellaan äidinkielellä eli kaguluksi, miksei swahiliksi, joka on maan virallinen puhekieli? Siksi, koska ihminen osaa oman äidinkielensä parhaiten – silloin oppiminenkin on helpompaa. Mutinat ja supinat vaikenevat, kun aiemmin lukutaidoton naapuri alkaa lähetellä tekstiviestejä ja maissit voidaankin maksaa käteisen sijasta kännykällä. Arjen tilanteet helpottuvat.

Oli koskettavaa kuulla naisten kertovan, kuinka he ovat odottaneet sitä hetkeä, että pääsevät lukemaan Raamattua omalla äidinkielellä – silloin Jumalan rakkaus tulee tykö. Ihmiset eivät ole enää pappien saarnojen varassa, vaan lukutaitoisina heillä on pääsy tiedon äärelle ja mahdollisuus ajatella itse.

Jumalan rakkaus tulee tykö.

Usein Raamattu on ainoa vähemmistökielelle kirjoitettu kirja. Oma kieli kirjojen kansissa tekee kielestä virallisemman – omasta kielestä voi olla ylpeä ja sen asemaa on helpompi puolustaa.

Kun seuraavan kerran sanon ”rakastan”, voin miettiä, kuinka ainutlaatuisena se pärähtää suustani ulos ja kuinka harkiten sitä suurta sanaa tulee käyttää. Kuinka suunnatonta ponnistelua sen sanominen voi jollekin olla. Rakastetaan myös omaa vaikeaa, pientä ja terhakkaa kieltämme. Vaalitaan sitä ja pidetään siitä hyvää huolta.

Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki. (Laul. l. 8:6)

Teksti: Katri Saarela

21.2. vietetään äidinkielen päivää. Tänä vuonna vietetään myös YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta.