Lukutaitotyö

Pipliaseurat tekevät työtä tuodakseen lukutaidon jokaisen ulottuville. Vielä nykyäänkin raamatunkäännöstyön yksi konkreettinen seuraus on, että kansat saavat kirjakielen, omakielistä kirjallisuutta ja oppivat lukemaan.

Maailmassa on edelleen yli 750 miljoonaa aikuista lukutaidotonta; heistä 2/3 on naisia. Etenkin tyttöjen ja naisten kouluttaminen on tärkeää, sillä se kohentaa perheiden elämää monin tavoin. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen mullistaa ihmisen elämän: se avaa uusia mahdollisuuksia ikään, sukupuoleen ja rotuun katsomatta.

Lukeminen omalla kielellä on perusihmisoikeus ja avain moneen: koulutustason nousu vaikuttaa asenteisiin, edistää demokratiaa, lisää tasa-arvoa ja poistaa köyhyyttä. Vain lukutaitoinen voi osallistua kokonaisvaltaisesti yhteisönsä ja yhteiskuntansa toimintaan.

20 000 Itä-Afrikan naista oppii lukemaan

Suomen Pipliaseura on aloittanut vuonna 2017 uuden mittavan lukutaito-ohjelman Itä-Afrikassa. Sen tavoitteena on opettaa 20 000 aikuista naista lukemaan. Ohjelmassa on mukana 16 vähemmistökieltä ja neljä maata: Etiopia, Kenia, Malawi ja Tansania.

Työtä koordinoivat paikalliset pipliaseurat yhteistyökumppaneinaan kirkot ja paikallishallinto. Yhteistyössä SIL International Afrikan alueen kanssa koulutetaan 800 opettajaa, jotka puhuvat vähemmistökieltä äidinkielenään. Opettajien koulutus ja oppimateriaalien kehitys alkoi Malawista ja etenee vaiheittain muissa ohjelmamaissa. Kullekin neljälle maalle on nimetty lukutaitotyön konsultti, joka ohjaa ja arvioi työn edistymistä omalla alueellaan.

Lukutaito lisää naisten itsenäisyyttä, mikä tarkoittaa, että jatkuva toisten avun varassa eläminen vaihtuu kykyyn pärjätä omin avuin kaupassa, apteekissa ja oudolla kadulla suunnistaessa. Naisen elintila laajenee merkittävästi, ja oman nimen kirjoittaminen tietää suurta harppausta itsetunnolle. Mahdollisuudet toimeentuloon ja terveyteen paranevat. Naiset ohjaavat myös lapsensa kouluun, ja hyvän kierre jatkuu sukupolvelta toiselle.

Malawilainen Eni Amadu oppi lukemaan Malawin Pipliaseuran lukutaitoryhmässä. – Olisin halunnut käydä lapsena koulua. Minua harmitti, kun kaverini menivät kouluun, enkä itse päässyt mukaan. Häpesin itseäni heidän seurassaan, Eni Amadu muistelee. Kun Eni kuuli, että kylässä alkaa lukutaitoryhmä, hän ilmoittautui heti mukaan. Katso Enin tarina:

Painopiste Itä-Afrikassa

Suomen Pipliaseura on tukenut lukutaitotyötä vuosien ajan mm. Argentiinassa, Boliviassa ja Egyptissä sekä myös Kambodžassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Persianlahden siirtotyöläisten parissa.

Keskeistä työssä on ollut vähemmistökansojen oikeus puolustaa omaa kieltään sekä haavoittuvien ryhmien ja yksilöiden tukeminen. Suomen Pipliaseura kuuluu Yhtyneiden Raamattuseurojen (UBS) maailmanlaajuiseen verkostoon. Vuonna 2016 UBS tukee lukutaito-opetusta 25 maassa noin 40 kielellä.

Jatkossa Suomen Pipliaseuran lukutaitotyön painopiste on Itä-Afrikassa Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelman maissa.

Oma kieli rakentaa identiteettiä

Oma kieli on tärkeä osa identiteettiä ja oikeus opetukseen osa YK:n ihmisoikeusjulistusta. Kirjakieli tarkoittaa monelle vähemmistökansalle olemassaolon oikeutusta. Omalla kielellään ihminen voi ymmärtää ja ilmaista merkitykset parhaalla mahdollisella tavalla.

Kirjakielen luominen edellyttää kokonaisvaltaista tutkimusprosessia kielestä ja kulttuurista. Varsinaisen käännöstyön ohessa tehdään sanakirjoja, lukutaitomateriaalia sekä kootaan tarinoita ja muuta kansanperinnettä.

Myös Suomi on ollut tilanteessa, jossa ei vielä ollut omaa kirjakieltä eikä omakielistä Raamattua, kunnes Mikael Agricola 1500-luvulla loi suomen kirjakielen kääntäessään Uutta testamenttia. Syntyi pohja  suomen kielen kehitykselle ja kansanopetukselle. Kääntäessään Raamattua pipliaseurat tekevät samankaltaista historiaa edelleen kaikkailla maailmassa, vaikka aika on toinen.

Ymmärrän. Ihan kaikki ymmärrän!
– Ljudmila Pistojärveltä, kun hän sai ensi kertaa kuunneltavakseen vienankarjalankielisen Uuši Šana -äänitteen.

Lomwet sanovat ja näin koen myös itse: Nyt meidät on nähty ja hyväksytty ihmisinä. Nyt myös Jumala on nähnyt meidät.
– Hayes Metani, raamatunkääntäjä Malawista. Lomwenkielinen Uuden testamentin käännös julkaistiin syksyllä 2014.