Malawi

Suomen Pipliaseura tekee lukutaitotyötä Malawissa kahden vähemmistökielen parissa. Lukutaitotyö on tärkeää, sillä vain 55 % malawilaisista naisista osaa lukea. Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma alkoi Malawista, joka toimi ohjelman pilottimaana. Maassa käynnistyi ensimmäisenä jaonkielinen lukutaito-opettajien koulutus, oppimateriaalien valmistaminen ja lukutaitoluokat. Kokemusten pohjalta lukutaito-ohjelmaa on kehitetty myös muille kielille.

– Pidämme usein itsestäänselvyytenä monia niistä lahjoista, joita olemme elämässä saaneet. Jo pelkästään sen näkeminen, millaisessa paikassa aikuisopiskelu tapahtuu Malawissa, on silmiä avaava kokemus. Joissain kylissä päälliköt antavat luokille käyttöön alakoulun luokkahuoneen pienine pulpetteineen. Toisissa kylissä opiskelu tapahtuu ulkona hiekalla istuen. Usein oppitunnilla on mukana kolme sukupolvea: vauva, äiti ja isoäiti, kertoo pääsihteeri Clapperton Mayuni Malawin Pipliaseurasta.

40-vuotias malawilainen Eni Amadu on oppinut vasta aikuisena lukemaan. Eni häpesi lukutaidottomuuttaan, mutta iloitsee nyt uudesta mahdollisuudesta.
Watch the video in English.

Malawi
Jaon kieli (Yao language) ja lomwen kieli
  • Sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa
  • Maa on tunnettu korkeista hiv/aids-tilastoista
  • Malawi kuuluu maailman kymmenen köyhimmän maan joukkoon
  • yli 21 miljoonaa asukasta
  • Viralliset kielet englanti, chichewa, lisäksi yli 10 vähemmistökieltä
  • Jaokielisiä on 13,2 % kansasta
  • Lomwenkielisiä on 18,8 % kansasta
  • 87 % kristittyjä, 12,5 % muslimeja
  • Lukutaito yli 15-vuotiaat: 62 %, josta miehet 69 % ja naiset 55 %

”En ole enää sama ihminen, joka olin ennen”

Tärisevin käsin ja hitaasti kirjain kerrallaan malawilainen Eni Amadu kirjoittaa nimeään paperiin. Eni on vasta pari kuukautta sitten oppinut pitämään kynää kädessä. Kun oma nimi on paperissa, suun valtaa leveä hymy ja silmät loistavat.

– Osaan kirjoittaa nimeni. Tunnen itseni täysivaltaiseksi ihmiseksi, Eni Amadu sanoo.

Luku- ja kirjoitustaito ovat Eni Amadulle unelmien täyttymys, sillä vielä vähän aikaa sitten allekirjoituksena virallisissa papereissa oli sormenjälki – lukutaidottoman leima. Sen jättäminen oli suuri häpeä.

Lukutaidoton Ihminen on herkästi huijattavissa, koska ei tiedä, mitä allekirjoittaa. Lukutaito lisää itsenäisyyttä, mikä tarkoittaa, että jatkuva toisten avun varassa eläminen vaihtuu kykyyn pärjätä omin avuin kaupassa, pankissa, apteekissa ja oudoilla kaduilla suunnistaessa. Lukutaidoton elää kuin vieraan kielen keskellä. Esimerkiksi sairaalle lapselle on mahdotonta antaa lääkkeitä, kun ei osaa lukea.

Lukutaitoinen äiti ymmärtää myös lastensa koulunkäynnin tärkeyden ja patistaa nämä kouluun.

Enin suurimpana unelmana on saada töitä. Toivoa on, sillä työhönottotilaisuuksissa töitä saavat vain lukutaitoiset ihmiset.

Lue lisää Pipliaseuran lukutaitotyöstä

”Uskomatonta, että tässä on koulutodistukseni” – lukutaito vahvistaa naisia Afrikassa Lukutaito-opetuksen pilottiryhmät käynnistyivät Malawissa Lukutaito Pipliaseuran
teemana vuonna 2018

Takaisin ylös