AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Kohti itsenäisempää kansaa 

Pastori Edwin Kakori

Lukutaidottomuus on yleistä Namibian dhimbojen parissa. Dhimbojen lukutaito-ohjelmassa toimitaan kuten muissakin Pipliaseuran ohjelmissa: ensin tehdään arvio tilanteestasen jälkeen aapinen yhdessä paikallisten kanssa ja sitten järjestetään paikallisten opettajankoulutus.

Vasta sen jälkeen ollaan valmiita varsinaiseen ihmisoikeustyöhön, eli luku– ja kirjoitustaidon opetukseen kansalle. 

Pastori Edwin Kakorin on Namibian dhimbojen lukutaito-ohjelman projektikoordinaattori. Korona on lykännyt opettajankoulutuksen alkua, mutta Edwin on projektista innoissaan.  

– Käyn tapaamassa dhimboja, joihin lukutaitotyömme kohdistuu. Viime vuonna laadimme aapisen yhdessä dhimbankielisten kanssa. Seuraava etappi on opettajakoulutuksen järjestäminen  kunhan vain korona poistuisi ensin samaa tietä jota tulikinEdwin sanoo ja nauraa. 

Edwin on namibialainen Alankomaiden reformoidun kirkon pastori. Varmaa tietoa ei ole, kuinka moni jo valituista opettajakandidaateista saadaan koronan väistyessä opettajankoulutukseen lopulta mukaan, mutta arvion mukaan kymmeniä.

Näitä opettajia todella tarvitaan.  

Dhimbat ovat syrjäseuduilta

Monet dhimbat asuvat syrjäseuduilla maata viljellen, mutta nykyisin yhä useampi heistä asuu kylissä tai kaupungeissa 

– Dhimbat elelivät pitkään syrjäseudulla, omissa oloissaan kuten muutkin Afrikan alkuperäiskansat. Nyt heitä on ilmestynyt kyliin jpidemmän aikaa. Osa dhimboista asuu namibialaisyhteisöissä rinta rinnan Namibian muiden etnisten ryhmien kanssa, Edwin kuvailee luoteis-namibialaista väestörakennetta. 

Syrjäseudulla tai kaupungissa, dhimboilla on kuitenkin muita enemmän haasteita elämässään 

– He kuuluvat etniseen vähemmistöön, eikä heille järjestetä äidinkielistä opetusta. Joitain jopa hävettää puhua dhimbaa.  

Aiemmin tarjolla on ollut yksityistä dhimbankielistä luku- ja kirjoitustaito-opetusta, mutta ohjelmat eivät ole olleet menestyksekkäitä. Lapset ovat joutuneet esimerkiksi naapurinheimo hererojen kouluihin, mistä dhimbat eivät pidä, sillä he kokevat jäävänsä syrjään. Harva osaa lukea tai kirjoittaa.  

– Dhimbojen lapsille on nykyisin tarjolla kiertokouluja niin, että kouluun on mahdollista osallistua peltotöiden jälkeen. Mutta koska koulutus on hereron kielellä ja viljelijöiden elämä kovaa, perheen viidestä lapsesta tyypillisesti vain jokunen päästetään kouluun. Perheissä tarvitaan käsiä maataloustöiden tekoon. 

Edwin arvioi, että kun kirkot ovat mukana lukutaitotyössä, ovat menestymisen mahdollisuudet paremmat.  

– Täällä ollaan hyvin uskonnollisia. Kirkkojen läsnäolo tuo työhön painoarvoa. 

Lukutaidotonta huijataan helposti

Koulutuksen ja arvostuksen puutteesta johtuen dhimbat kohtaavat muita enemmän suoranaista huijausta ja väheksyntää, esimerkiksi rahaa koskevissa asioissa.  

– Ihmiset sanovat heille ”kyllä, kyllä”, vaikka oikeasti ajattelevat ”ei! On erittäin tärkeää, että joku kulkee tämän kieliryhmän kanssa ja opettaa heitä pitämään puolensa, Edwin Kakori sanoo. 

Edwinin mielestä uuden aapisen luominen yhdessä dhimbojen kanssa on ollut ratkaisevan tärkeää dhimbojen omantunnonarvon ja kielellisen identiteetin vahvistamiseksi. Edwin on itse herero. Hän kertoo hereron ja dhimban kielten muistuttavan toisiaan niin paljon, että he ymmärtävät toistensa puhetta. 

– Dhimbojen taholta olen kohdannut niin epäilyä kuin avomielisyyttä. Omasta mielestäni uskovat ihmiset ovat usein muita avomielisempiä. Homaavat sisäis valoa ja ikään kuin näkevät selkeämmin koko yhteisönsä saavuttamat edut luku- ja kirjoitustaidoavulla. On myös mieleltään sulkeutuneita dhimboja, joiden saaminen mukaan vaatii toistoa toiston perään, suurta kärsivällisyyttä, myötätuntoakin, Edwin nauraa. 

Tekstiviestit motivoivat lukemaan

Pipliaseuran lukutaitohankkeet tukevat vähemmistöjäsillä lukutaito on jokaisen perusoikeus. Se edistää ihmisen osallisuutta yhteisössään sekä yleistä selviytymistä.  

– Dhimba-vanhemmilla on suuri tarve pystyä lukemaan esimerkiksi lasten koulusta lähettämiä tekstiviestejä ja osata soittaa heille tiettyihin numeroihin. Opiskelumotivaatiota löytyy kylistä kovastikertoo Edwin tulevista opiskelijoistaan 

Dhimbankielinen Uuden testamentin käännös on olemassa, mutta se on jäänyt toistaiseksi vain vähälle käytölle lukutaidon puutteessaEdwin odottaa luku- ja kirjoitustaito-ohjelman tuovan ihmisille ennen kaikkea heiltä puuttuvaa itseluottamusta.  

Jos kylässä on kirkko, kaikki osallistuvat jumalanpalveluksiin. Mutta lukutaidottomalla syrjäseudulla ihmiset ovat täysin riippuvaisia papista ja siitä, että pappi lukisi heille RaamattuaJatkossa tuotamme lisää myös dhimbankielisiä uskonnollisiakin materiaaleja, jotta ihmisistä tulisi omavaraisempia myös Jumalan sanan suhteen. On hyvä uskaltaa puhua Jumalalle itse suoraan. Ottaa itse selvää, mitä Hän sanoo, Edwin arvioi.
 

Teksti: Eriikka Käyhkö 

Kuvat: Ari Vitikainen, Katri Saarela 

Avainsanat: , ,