Lukutaitoa ”taakse jätetyille” - Lukutaidon päivä 8.9. 

Liitutaulu on sidottu köynnöksellä ison puun runkoon. Horisontissa vaeltelee vapaana lehmiä ja vuohia. Puun varjossa makaa paksut oksat istumapaikoiksi kaadettuina. Tämän puun alle naiset kävelevät pitkiä matkoja tullakseen oppimaan lukemaan ja kirjoittamaan. Äkillinen tuulenpuuska nostattaa terrakotan punaisen hiekan ilmaan ja yksi naisista kiristää kantoliinaa selässään, ettei hiekkaa menisi sieltä kurkistaviin pieniin silmiin. 

Tänä kesänä Pohjois-Namibiassa, Ambomaalla, alkoivat Pipliaseuran lukutaitoluokat. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lukutaitoa opetetaan dhimban kielellä. Kieli ei ole virallinen Namibian kieli, vaikka sen puhujia on satoja tuhansia. Monelle dhimban koulutie onkin päättynyt siihen, ettei ole saanut opetusta omalla äidinkielellä. Dhimbat ovat alun perin kotoisin Angolasta ja kansan nimi tarkoittaa ”taakse jätetyt”. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa elämäntapaan 

Kaveukamballa on hiuksissaan perinteiset värikkäät korut. Korut kaulalla ja vatsalla kertovat lapsien lukumäärän ja aviostatuksen. Alaetuhampaat on perinteiseen tyyliin poistettu teini-iässä. Kangaskenkien kärjet ovat kuluneet puhki, pottuvarvas työntyy ulos. Hän ei vielä osaa kirjoittaa omaa nimeään, sillä lukutaitokurssi on vasta alkanut. Kurssin päätteeksi hän osaa lukea paitsi oman nimensä, myös kuuden lapsensa nimet henkilötodistuksista. Hän voi myös lukea lastensa koulutodistukset ja tukea heitä koulunkäynnissä.  

Kuten moni muu dhimba, myös Kaveukamba elättää itsensä ja perheensä vuohia paimentamalla ja viljelemällä mahangu-hirssiä. Perinteinen paimentolaiselämä ei ole vaatinut lukutaitoa tai koulutusta. Ilmastonmuutoksen myötä paimentolainen elämäntapa on vaikeutunut. Namibia kärsii kuivuudesta, joka vaikuttaa suoraan viljan ja eläinten selviytymiseen. Lukutaidottomana moni työpaikkailmoitus jää ymmärtämättä ja moni työpaikka saamatta. 

Kaveukamba on aloittanut kesällä Pipliaseuran lukutaitoluokan Etotossa, Pohjois-Namibiassa. Pitkien koulumatkojen takia hänellä ei lapsena ollut mahdollisuutta päästä kouluun. Nyt hän kävelee kolme kertaa viikossa kahden kilometrin matkan lukutaitoluokkaan. Kädet olisivat täynnä karjanhoidon, puutarhan, viljelyn ja lastenhoidon kanssa, mutta hän on motivoinut oppimaan. Kaveukamba toivoo, että lukutaito auttaisi häntä saamaan hyvän työpaikan ja elättämään perheensä.  

Vuohet ja lehmät vaeltavat ohi lukutaitotunnin aikana. Melkein linnun kokoiset hyönteiset pyörivät puun oksissa etsien ruokaa. Kaikille kurssilla jaetaan Pipliaseuran toimittama sinikantinen Aapinen. Se on ensimmäinen aapinen dhimban kielellä. Sanat ovat tuttuja kulttuurista ja tarinat ovat perinteisiä dhimba-tarinoita.  

Lukutaito on ihmisoikeus 

Metaatu Munekamba on yksi opettajista lukutaitoluokalla. Munekamba pitää tavoitteena, että jo kahden kuukauden päästä oppilaat pystyvät kirjoittamaan. Hän toivoo, että kurssilla olevat naiset ymmärtävät lukutaidon tärkeyden ja kannustaisivat myös lapsiaan koulunkäynnissä.  

”Lukeminen ja kirjoittaminen on ihmisoikeus. Se on Jumalan antama oikeus jokaiselle.” Munekamba pudottaa sanat painokkaasti. ”Lukutaidottomuus evää heiltä mahdollisuudet työpaikkoihin. Sitä paitsi lukutaidottomia on helpompi huijata. Kun osaa lukea ja kirjoittaa ja ymmärtää numerot, on helpompi itse päättää asioista.” 

Lukutaidon päivä 8.9. – Tasa-arvon asia 

Tällä viikolla 8.9. vietetään kansainvälistä lukutaidon päivää. Maailmassa on yli 773 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Heistä valtaosa on naisia. Edelleen maailmalla tyttöjen on vaikeampi päästä kouluun kuin poikien ja monen naisen koulutie loppuu raskauteen nuorella iällä. Pipliaseuran Lukutaitoa naiselle Afrikassa -hankkeen tavoitteena on opettaa 20 000 naista Afrikassa viidessä eri maassa lukemaan. Tyttöjen ja naisten kouluttaminen kohentaa perheiden elämää monin tavoin ja monessa sukupolvessa, sillä lukutaitoinen äiti laittaa myös lapsensa kouluun. 

Lue lisää lukutaidosta!

Lukutaidon vaikutuksia pähkinänkuoressa

• Lukutaito on uuden oppimisen perusta
• Lukutaitoinen tulee osaksi virallista yhteiskuntaa
• Vanhempien lukutaito vaikuttaa myönteisesti lasten kouluttautumiseen
• Lukutaidon opetus vähemmistökielellä tukee kielen asemaa yhteiskunnassa
• Lukutaito tuo työtä ja auttaa ylös äärimmäisestä köyhyydestä 

 

Teksti: Hanna Paavilainen, Suomen Pipliaseura

Kuvat: Suomen Pipliaseura