Raamattu Suomessa

Mikael Agricolan vuonna 1548 kääntämä Uusi testamentti oli merkittävä saavutus suomalaisten kristittyjen mutta myös suomen kielen ja kulttuurin kannalta. 1500-luvun alussa suomen kieli oli olemassa lähestulkoon vain puhuttuna kielenä. Kirjakieltä ei ollut. Se alkoi muotoutua vasta – ja yhtä aikaa ensimmäisen raamatunkäännöstyön tuloksena.

Raamatun yleistyminen 1800-luvulla vaikutti suoraan lukutaidon kehittymiseen. Ihmiset oppivat Raamatun avulla lukemaan ja pääsivät vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Raamatun yleistymisellä oli vaikutus myös herätysliikkeiden syntyyn.

Ennen 1800-lukua Raamattu oli ollut harvinainen ja kallis. Vuonna 1812 Suomen Pipliaseura perustettiin vastaamaan tähän haasteeseen: tavoitteena oli kustantaa ja levittää Raamattu jokaisen suomalaisen ulottuville. 1920-luvulle tultaessa Raamattu oli pitkälti tämän työn tuloksena saavuttanut lähes jokaisen suomalaiskodin.

Yhteiskuntamme pelisäännöt, lainsäädäntö, tapakulttuuri, suomen kielen monet sanat, juhlapyhät… Kaikki nämä elämäämme leimaavat ja rikastuttavat asiat pohjaavat kristilliseen perinteeseen, joka suomenkielisen Raamatun välityksellä ja vaikutuksesta on siirtynyt sukupolvelta toiselle.