RAAMATTUMIETISKELY |

#rauha: Maaseudun rauha

Maisemaa halkoo roudan ja jään runtelema tie, eikä kulkijoita näy. Vain tuuli juoksuttaa lunta pientareella. Hiljaisuuden rikkoo korpin raakunta kaukaisuudessa. Tätäkö on maaseudun rauha?

Tie on hyvä kuva maaseudun rauhasta, joskin kiire, rauhattomuus ja elämään kuuluva kärsimys ovat läsnä täälläkin. Toisinaan tiellä on liikennettä liiankin tiuhaan väestön ikääntyessä ja muuttaessa taajamiin palveluiden äärelle. Samaan aikaan kun nuoret muuttavat pois opiskelujen ja työn perässä. Tie vie.

Olen kuullut monen kertovan, että he palaisivat takaisin synnyinseudulle, jos vain olisi mahdollisuus. Useinkaan ei ole.  Moni korpimaille jäävä kysyy, mitkä ovat elämän ja toimeentulon edellytykset hiljenevien ja lumen peittämien teiden varsilla. Maaseudun rauhassa asustaa ihmisiä, joille oma elinympäristö on läheinen ja rakas, mutta samalla haasteellinen paikka elää ja olla – ”Ehkä toisaalla olisi sittenkin parempi”.

Hiljaisilta teiltä ja autioituvilta pihoilta löytyy monenlaisia tarinoita.  Elämä antaa paljon onnea ja iloa, mutta se myös ottaa. On surua ja pettymyksiä. Arkisen työni äärellä seurakuntapastorina kohtaan usein yksinäisyyttä. Se ei ole vain ikäihmisten kiusa, vaan myös nuorten huoli jopa niin, että on vaikea löytää elämänkumppania saman ikäisten muuttaessa kauas pois.

Mitä ihmiselle tapahtuu, kun ympärillä ei enää olekaan heitä, joille omaa arkeaan jakaa? Kuka näkee, kuka kuulee?

Sanotaan, että yksinäisyys on suomalaisten kansantauti. Miten lohduttaa silloin, kun kohtaa jonkun, jonka elämä on ulkoisesti rauhallista mutta sisällä myllertää syvä kaipuu ihmisten pariin? Ilmiö on tuttu myös Raamatusta. Yksinäisyyden ja turhautumisen kanssa kamppailleen ja kaikkensa menettäneen Jobin ystävä lohduttelee vilpittömästi, mutta taitamattomasti: ”Sinun asuinsijasi on rauhan paikka. Kun tarkastat talosi ja tiluksesi näet, että mitään ei puutu.” (Job. 5:24) Tämä ei Jobia paljon lohduttanut.

Katso rohkeasti yksinäisyyttä silmiin. Se voi osua kenen tahansa kohdalle. Aina se ei ole itse valittua. Meistä jokainen tarvitsee nähdyksi ja kuulluksi tulemista, toistemme kunnioittamista. Ota aikaa pysähtyä ihmisen äärelle: puhelinsoitto sukulaiselle, pieni tervehdys naapurille. Jokaisessa ihmisessä voi kohdata Kristuksen.

Jarkko Lievonen

Kirjoittaja on pappi Kainuun korpimailta sinisten vaarojen kupeesta Sotkamosta. Hänelle tärkeitä arvoja ovat yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus, jotka luovat pohjaa rauhalle.

#Syvemmälle

Ps. 61:2-3
5. Moos:31

Milloin viimeksi kysyit joltakulta, mitä kuuluu?


Teksti on osa Suomen Pipliaseuran julkaisemaa #rauha-materiaalia.

Tästä pääset lukemaan kaikki #rauha-materiaalin tekstit. Koko materiaalin voit ladata pdf-muodossa tästä: #rauha. Rauha-materiaali on myös Piplia-sovelluksen lukuohjelmana.