AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Totta vai tarua – tiesitkö tämän testamentin tekemisestä?

Kiinnostus testamenttien tekemiseen on yleistynyt koronaepidemian myötä, kun suomalaiset ovat alkaneet miettiä omaa elämäänsä ja varautua tulevaan. Testamentti on kuitenkin jokaiselle meistä niin harvinainen asiakirja, että sen tekemiseen liittyy vielä joitakin vääriä tietoja. Lue myyttejä ja faktoja testamentin tekemisestä.

Totta vai tarua: Aviopuoliso perii aina jotain

Totta ja tarua. Aviopuoliso ei peri mitään, jos edesmenneellä on rintaperillisiä. Leski perii siinä tapauksessa, että rintaperillisiä ei ole.

– Köyhempi leski voi saada avio-oikeuden kautta perintöverosta vapaata tasinkoa ja lapset perivät muun omaisuuden. Leskelle jää kuitenkin hallintaoikeus yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon, selvittää Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija, varatuomari Piia Jeremejeff Nooa Säästöpankista.

– Testamentilla voidaan tietysti vaikuttaa esimerkiksi lesken asemaan niin, että hänelle testamentataan omaisuutta ja siten myös turvataan hänen tulevaisuuttaan.

Totta vai tarua: Nuoren ihmisen ei kannata tehdä testamenttia.

Tarua. Testamentin tekeminen ei katso ikää, vaan sen voi laatia jokainen oikeustoimikelpoinen, täysi-ikäinen. Testamentin voi tehdä nuorempikin, sillä 15 vuotta täyttänyt saa määrätä siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.

Totta vai tarua: Testamenttia ei voi allekirjoittaa sähköisesti.

Totta. Laki edellyttää, että testamentin sekä muun muassa edunvalvontavaltakirjan pitää löytyä alkuperäisinä asiakirjoina, joten niiden tulee olla perinteisesti allekirjoitettuja. Lain mukaan testamentissa ja edunvalvontavaltakirjassa pitää olla kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset, joten senkään vuoksi sähköinen allekirjoitus ei ole mahdollinen.

– Kun testamentin tekijästä aika jättää, alkuperäinen allekirjoitettu testamentti annetaan tiedoksi kuolinpesän osakkaille. Tällöin alkuperäisestä testamentista otetaan jäljennös, joka todistetaan oikeaksi. Vaikka testamentista löytyisi skannattuja sähköisiä kappaleita tai kopioita, ne eivät ole päteviä, Jeremejeff kertoo.

Totta vai tarua: Testamentin tekeminen on vaikeaa.

Totta ja tarua. Testamentti ei ole mikä tahansa paperi, vaan sen pitää täyttää lain mukaiset edellytykset. Siksi sitä ei kannata ryhtyä laatimaan omin päin vaikkapa netistä löydetylle pohjalle, sillä esimerkiksi käsitteet menevät helposti sekaisin.

Yhteistyössä asiantuntijan kanssa testamentin tekeminen sujuu kuitenkin huomattavasti helpommin. Silloin testamentti täyttää varmasti lain vaatimukset ja kertoo tekijänsä viimeisen tahdon. Kun asiakirja laaditaan asiantuntijan kanssa, tehdään siinä yleensä myös perintöverosuunnittelua.

Totta vai tarua: Testamentilla voi määrätä omaisuutta hyväntekeväisyyteen.

Totta. Testamenttilahjoitukset yleishyödyllisille järjestöille ovat lisääntyneet korona-aikana, kun halu auttaa on nostanut päätään. Testamenttilahjoituksia tehdään usein myös silloin, kun koetaan jokin iso elämänmuutos.

– Testamentilla ei voi ohittaa rintaperillisten lakiosaoikeuksia ja lesken oikeuksia, mutta sillä voidaan vaikuttaa siihen, miten muu omaisuus jakautuu. Kantava ajatus testamenttilahjoituksissa on se, että halutaan tukea itselle tärkeää toimintaa, vaikka vain pienelläkin lahjoituksella, Jeremejeff kertoo.

Tukemalla Pipliaseuran työtä testamenttilahjoituksella voit antaa toivon näkökulman yhdelle ihmiselle tai jopa kokonaiselle kansalle. Työn kautta Raamattu löytää tiensä ihmisten sydämiin ympäri maailmaa, heidän omalla kielellään. Testamentilla voit varmistaa, että sinulle tärkeä asia jää elämään.

Testamenttilahjoittaminen kiinnostaa erityisesti nuoria

Syyskuussa 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin ja 40 prosenttia on harkinnut sen tekemistä. Tärkein syy testamentin tekemiselle on se, että testamentin tekijä haluaa päättää itse, mihin hänen omaisuutensa menee kuoleman jälkeen.

Erityisesti alle 35-vuotiaat ja naiset ovat kiinnostuneita omien arvojensa mukaisesta testamenttilahjoittamisesta. Tutkimuksen mukaan kiinnostavimpia testamenttilahjoitusten kohteita ovat sairauksien hoito ja terveyden edistäminen, lasten ja nuorten hyvinvointi kotimaassa sekä luonnonsuojelu.

– Nuoret ovat kiinnostuneita omien arvojensa mukaisesta testamenttilahjoittamisesta, esimerkiksi luonnonsuojelun tukemisesta. Iäkkäämmät ihmiset puolestaan haluavat tukea kohteita, joista heille on kertynyt elämänkokemusta, esimerkiksi terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon keskittyneitä järjestöjä, kertoo Hyvä testamentti -kampanjan Pia Tornikoski.

Tahdotko lisätietoa? Tutustu Hyvä testamentti -kampanjan maksuttomaan ’Lakiasiantuntija vastaa’ -palveluun

 

Pipliaseura on mukana Hyvä testamentti -kampanjassa, joka tekee testamentin tekemistä ja testamenttilahjoitusta tunnetuksi. Hyvä testamentti -kampanjan järjestöt: Amnesty International, Fida International, Greenpeace, Helsingin ensikoti, Herättäjä-Yhdistys, Kansanlähetys, Kuurojen Liitto, Lastenklinikoiden Kummit ry, Lääkärit Ilman Rajoja, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Nicehearts ry, Partiosäätiö, Patmos Lähetyssäätiö, Pidä saaristo siistinä ry, Plan International Suomi, Päijänteen luonnonperintösäätiö PLUPS, SEY Suomen Eläinsuojelu, SOS-Lapsikylä, Suomen Kansanterveysyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Lähetysseura, Suomen Meripelastusseura, Suomen Pipliaseura, Suomen Sydänliitto, Tekniikan edistämissäätiö, Vanhustyön keskusliitto, Väestöliitto ja WWF (Maailman Luonnonsäätiö).